Tehy: Jättijärjestön olisi vastattava nykyajan haasteisiin ja unohdettava puoluepolitiikka

SAK:n ja STTK:n yhdistymisen kariutuminen rassaa etujärjestöjen liittoja. Tehyn mukaan leveät hartiat ja joukkovoima olisivat olleet olleet uuden jättijärjestön etuna. Etenkin SAK:laisten järjestöjen puoluepoliittiset sidonnaisuudet ovat punainen vaate tehyläisille, jonka mukaan nyt on tilausta modernille liitolle, jossa huomioidaan myös nuoret ja pätkätyöläiset.

politiikka
Rauno Vesivalo ja Silja Paavola
Rauno Vesivalo ja Silja PaavolaYle

Näyttää siltä, että reilun vuoden ajan ilmassa ollut ajatus yhdistää SAK ja STTK yhdeksi suureksi järjestöksi on kariutumassa. Tätä mieltä on ainakin terveyden- ja sosiaalihuollon tehtävissä työskentelevien etujärjestön Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo.

Tehyn hallitus on Vesivalon mukaan pitkin talvea käynyt kriittistä keskustelua aiheesta, ja johtopäätös on, että kun lähdettiin uutta tekemään ja uutta ei nyt syntynyt, niin mukana ei voida olla.

– Meillä on oma hyvä keskusjärjestö STTK, jota ei kannata tässä kohdassa ajaa alas, vaan kehittää sillä tavalla, että se vastaa modernia keskusjärjestöä.

Vesivalon mielestä esimerkiksi kilpailukykysopimusneuvotteluiden aikana käytetyt toimintatavat ovat olleet sellaisia, että ne eivät enää nykymaailmaan istu.

– Tehyläiset ovat erittäin epäpoliittista sakkia, kytkös poliittiikkaan on osalla SAK:n liitoista liian vahva ja se toi sitä punaista vaatetta tähän keskusteluun meidän osalta. Tehdyistä päätöksistä kilpailukykysopimuksen suhteen haiskahtaa, että ne ovat puoluepoliittisia päätöksiä myös.

Työmarkkinakeskusteluun kaivataan aktiivista aloitteentekijää

Uudenlaisen järjestön olisi Vesivalon mukaan pitänyt olla aloitteen tekijänä työmarkkinakeskusteluissa.

– Keskustelua johtavat tällä hetkellä työantajajärjestöt. Olisi pitänyt saada aikaan järjestö, joka pystyy ideoimaan ja luomaan uusia avauksia ja niiden pohjalta kehittää työelämää, kun muutostahti on kuitenkin hurja.

Nyt pitäisi Tehyn puheenjohtajan mukaan pyrkiä ensisijaisesti vastaamaan nuorten ja silppu- ja pätkätyöläisten tarpeisiin.

– Tämä menee nyt liikaa töissä olevien ehdoilla ja työssäolevathan päärjäävät. Se toinen puoli on työttömänä ja pätkätyösuhteissa, ja siihen haasteeseen ay-liikkeen pitäisi pystyä vastaamaan.

Uuden jättijärjestön etuna olisi Vesivalon mielestä olleet leveät hartiat ja se, että suuremman joukkovoiman avulla saavutettaisiin parempia tuloksia.

– Tämä olisi ollut selkeämpi vastavoima työnantajajärjestöille, jotka ovat myös yhdentäneet voimiaan, Vesivalo summaa.

SuPerin mielestä jättijärjestöä olisi tarvittu

Suomen lähi- ja perushoitajaliiton SuPerin mielestä SAK:n ja STTK:n yhdistävää jättijärjestöä olisi tarvittu.

– Nyt sitten kaikki liitot, jotka tähän olivat yhdistymässä, eivät enää olekaan yhtä mieltä, joten katsotaan STTK:n seuraavassa seminaarissa, mikä on lopullinen vastaus, sanoi Superin puheenjohtaja Silja Paavola.

Paavolan mukaan superilaiset ovat tehyläisten tapaan epäpoliittisia ja hän muistuttaa, että STTK:n liitot tulevat valtavan laajalta alueelta. Hän itse korostaa olevansa poliittisesti sitoutumaton.

– Olen sitoutunut lähinnä ay-toimintaan ja näin tässä yhdessä suuressa liitossa olevan mahdollisuudet vastavuoroiseen keskusteluun ja saada muutoksia aikaan, mutta katsotaan miten käy.

– Historiaa ei voi koskaan pyyhkäistä pois, mutta tulevaisuutta voi muovata, hän toteaa.