Uravalmentajan vinkit verkostoitumiseen – "Kukaan ei enää pärjää työelämässä täysin ilman niitä"

Harva suomalainen kokee verkostoitumisen vahvuudekseen, käy ilmi Sitran tuoreesta tutkimuksesta. Moni kuitenkin uskoo, että verkostot auttavat menestymään tulevaisuuden työelämässä. Uravalmentaja Pilvi Nybomin mielestä verkostoitumisen merkitys työelämässä kasvaa entisestään.

ilmiöt
Verkostoituminen
Yle Uutisgrafiikka

Uravalmentaja Pilvi Nybom InCoachingista on työssään nähnyt, että verkostojen merkitys on kasvanut jo pitkään. Hän uskoo niiden tulevan jatkossa entistä tärkeämmiksi.

– Kukaan ei enää pärjää työelämässä täysin ilman verkostoja, Nybom toteaa.

Harva suomalainen kokee olevansa taitava verkostoituja. Sitran tuoreessa tutkimuksessa vain 6 prosenttia suomalaisista mainitsi verkostoitumistaidot vahvuudekseen. Noin viidennes vastaajista ajatteli osaavansa hyödyntää verkostojaan työelämässä.

Tästä huolimatta moni kuitenkin ajattelee, että tulevaisuudessa verkostoilla on suuri merkitys. Sitran tutkimuksen mukaan lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista arvioi, että verkostoitumistaidoilla on kymmenen vuoden kuluttua tärkeä merkitys sekä työn saannissa että työssä pysymisessä.

Uravalmentaja Pilvi Nybom muistuttaa, että jo nykyisin suuri osa työpaikoista hankitaan verkostojen kautta. Ne auttavat myös työnteossa, kun tarvitaan sparrausta tai taitoja, joita ei itse hallitse.

Pilvi Nybom antaa seitsemän vinkkiä, miten verkostoja voi rakentaa ja miten niissä kannattaa toimia.

1. Tunnista omat verkostosi

– Monella on suurempi verkosto kuin ajatteleekaan. Mieti, ketkä kuuluvat verkostoosi. Lista kannattaa koota jonnekin. Esimerkiksi LinkedIn on tänä päivänä hyvä paikka, Pilvi Nybom ehdottaa.

Ammatilliseen verkostoon voi kuulua nykyisiä ja entisiä työkavereita sekä koulutuksissa ja työtilaisuuksissa tavattuja ihmisiä. Myös muut sosiaaliset suhteet ovat osa verkostoa. Siihen voivat kuulua myös vaikkapa lasten jalkapallotreeneissä kentän laidalla tavatut ihmiset.

2. Näy, tutustu, ole esillä

– Hankkiudu paikkoihin, joissa voi verkostoitua. Ole aktiivinen oman ammattikuntasi tapahtumissa. Ole läsnä.

Jos small talk ei tunnu luontevalta, Nybom neuvoo aloittamaan puhumisen selkeästi ammattiasioista. Ei tarvitse rakentaa uutta ystäväpiiriä, vaan ammattiin liittyviä suhteita. Sosiaalisessa mediassa verkostoituminen voi olla joillekin luontevampaa, ja läsnäolo somessa on hyödyllistä.

3. Älä rakenna verkostoa hampaat irvessä

– Verkostoa ei voi pakolla rakentaa. Se syntyy niin, että on kiinnostunut ihmisistä ja asioista, joita he tekevät, Nybom muistuttaa.

Kaikkien kanssa kannattaa verkostoitua. Vaikka joku olisi nyt työnhakija, seuraavassa hetkessä hän voi olla tarjoamassa työtä. Ihmisten roolit vaihtuvat.

4. Anna äläkä vain ota

– Verkostoituminen on molemminpuolista. Se ei ole juttu, mistä nyhdetään jotain. Parhaimmillaan verkostot toimivat aika pyyteettömästi, Nybom sanoo.

Kun on itse auttanut tuttavaa, seuraavan kerran häneltä on helpompi mennä kysymään neuvoja.

5. Jaa verkostosi muille

– Minun verkostossani on joku ihminen, jonka sinä haluaisit tavata. Jaa verkostoasi. Vinkkaa muille toisista ihmisistä. Tämä on hirveän epätyypillistä Suomessa. Maailmalla se hallitaan paljon paremmin, Nybom sanoo.

Esimerkiksi piilotyönhaussa oleellisia eivät usein ole omat kontaktit, vaan heidän kontaktinsa. Verkostosta voi kysyä vinkkejä, keneen kannattaisi olla yhteydessä.

6. Ylläpidä suhteita

– Verkostot eivät pysy yllä ilman, että niitä ylläpidetään. Verkostossasi voi olla vaikkapa joku entinen kollega, jonka kanssa haluaisit joskus tulevaisuudessa tehdä töitä. Kannattaa käydä vaikka lounaalla kerran vuodessa ja vaihtaa kuulumiset, Pilvi Nybom vinkkaa.

7. Nauti verkostostasi

– Verkostot voivat antaa älyttömän paljon uusia ammatillisia vinkkejä ja hirveän hyviä kohtaamisia samoista asioista kiinnostuneiden ihmisten kanssa. Sosiaalinen ja ammatillinen kiinnostus välittyy, ja sellaisesta syntyy usein jotain hyvää, Nybom sanoo.

Verkostot koettiin menestyksen vauhdittajina

Sitran tutkimuksessa verkostoitutumistaitoja pitivät tulevaisuudessa tärkeinä varsinkin nuoret ikäluokat. Naiset arvioivat verkostojen merkityksen tulevaisuuden työelämässä tärkeämmiksi kuin miehet.

Vastaajat, jotka kertoivat käyttävänsä verkostojaan, kokivat hyötyneensä niistä. Yli 80 prosenttia heistä oli sitä mieltä, että verkostoituminen oli auttanut heitä menestymään työelämässä.

Sitran työelämätutkimusta varten haastateltiin joulukuussa 5 000 suomalaista, jotka olivat iältään 18–69-vuotiaita. Tutkimukseen osallistui työssäkäyvien lisäksi muun muassa opiskelijoita, työttömiä ja eläkeläisiä.