Ärsyttävätkö toistuvat ohjelmistopäivitykset – oletko lykkääjä vai hetiasentaja?

Ohjelmistopäivitykset ovat nykyään olennainen osa toimistotyötä. Päivitystä ei kuitenkaan yleensä tarvitsee asentaa heti, vaan joissain järjestelmissä sitä voi lykätä jopa 15 kertaa. Moni lykkää vääjäämätöntä eteenpäin, mutta kannattaisiko asennus sittenkin tehdä heti?

Kotimaa
Sovelluspäivitysilmoitukset keskeyttävät toimistotyön nykyään varsin usein.
Yle

Tunnustan heti alkuun, että itse olen lykkääjä. Ruudulle kesken työskentelyn ärsyttävästi pomppaava päivitysilmoitus herättää lievän primitiivireaktion. Samalla syntyy harhaisa ajatelma siitä, että seuraavalla kerralla olisi parempi hetki.

En suoraan suosittele tekemään asennuksia aina heti.

Virpi Kalakoski

Asennukselle tuskin koskaan tulee huippuhetkeä, jolloin toivotat päivityksen hymyhuulin vastaan. Varsinkin viimeisellä kerralla kaikki tärkeät työt ovat varmasti kesken.

Pikainen kysely toimituksessamme osoitti, että en ole yksin sillä lykkääjät ovat vahvasti niskan päällä. Vääjäämätöntä päivitystä vastaan taistellaan kynsin hampain viimeiseen asti. Toki osa asentaa päivityksen järkevästi tai sitten lannistuneesti heti ensimmäisen ilmoituksen jälkeen.

Lykkäyspäätös ei kerro tehokkuudesta tai laiskuudesta

Usein helpoin ja nopein ratkaisu on lykätä asennusta ja jatkaa keskeytynyttä työskentelyä, mutta onko se järkevää? Työterveyslaitoksen erikoistutkija Virpi Kalakoski ymmärtää niin lykkääjiä kuin hetiasentajiakin.

Häiriöt altistavat virheille.

Virpi Kalakoski

– En suoraan suosittele tekemään asennuksia aina heti, mutta jos päivityspyyntö tulee sopivaan saumaan, niin eihän sitä kannata lykätä.

– Päivitysratkaisu kertoo sen hetkisestä työtilanteesta, ei ihmisen laiskuudesta tai tehokkuudesta, arvioi työterveyslaitoksen erikoistutkija Virpi Kalakoski

Työn keskeytyminen syö tehokkuutta

Työterveyslaitoksen selvitysten mukaan lähes puolet työntekijöistä kokee työssään keskeytyksiä melko usein tai hyvin usein.

Keskeytykset ja häiriöt heikentävät työtehokkuutta ja -viihtyvyyttä, kertoo erikoistutkija Virpi Kalakoski.

– Häiriöt altistavat virheille ja hidastavat varsinaisen päätehtävän suorittamista. Keskeytysten vähentäminen työssä on tärkeä päämäärä esimerkiksi avotoimistoissa.

Kalakosken mukaan yrityksissä kannattaakin miettiä organisaatiotasolla miten häiriöitä ja keskeytyksiä saadaan vähennettyä.

Pitäisikö lykkäysmahdollisuuksia rajata?

Lykkäysvaihtoehdon tarjoaminen työntekijälle antaa hänelle mahdollisuuden vaikuttaa asentamisajankohtaan, mutta toistuva lykääminenkään ei ole järkevää.

Jokainen päivityspyyntö on keskeytys.

Virpi Kalakoski

Työterveyslaitoksen erikoistutkija Virpi Kalakoski pitää esimerkiksi 15 asennusmahdollisuutta liioiteltuna.

- Jos jokainen työntekijä lykkää asennusta parikymmentä kertaa, niin kyllähän siinä tulee yritystasolla melkoinen määrä turhia keskeytyksiä, jotka eivät johda mihinkään.

Kalakosken mukaan yrityksen it-palveluista vastaavan yksikön tai yrityksen tulisikin rajata asennusmahdollisuuksia.

– Jokainen päivityspyyntö on keskeytys ja mielestäni 5-10 päivitysmahdollisuutta olisi järkevä määrä.