Koululaisen lautasella vain vähän lähiruokaa Rovaniemellä

Rovaniemen kaupungin ruokapalvelukeskuksen raaka-aineet ovat pääasiassa kotimaisia. Ateriat syntyvät esivalmistetuista tuotteista ja maksalaatikon osaavat tehdä parhaiten valkeakoskelaiset äidit.

Ateriapalvelu
Ruokalautasia ruokapöydässä lähes tyhjänä.
Tiia Korhonen / Yle

Rovaniemen kaupungin ruokapalvelukeskuksen keittiöissä valmistuu päivittäin 14 000 annosta. Ruokia syödään lähes 90 paikassa ympäri kaupunkia. Osa matkaa kaupungin kouluihin ja päiväkoteihin, terveyskeskuksiin, sairaaloihin, palvelukoteihin sekä kaupungin henkilöstölle eri toimipaikkoihin. Lisäksi ruokapalvelukeskuksen kotiaterioita syövät vanhukset ympäri kaupunkia. Annoksista noin 10 500 on lounaita, loput ovat päivällisiä, aamu- ja iltapaloja.

Annoksen hinta vaihtelee kahden ja kahdeksan euron välillä riippuen annoskoosta, palvelutasosta, asiakasmääristä, kuljetuskustannuksista, vuokrista, veroista ja muista tekijöistä.

Kappaletuotteet tilataan valmiina

Ruokapalvelukeskuksen palvelupäällikkö Marja-Kaisa Huotarinen kertoo, että ruoka valmistetaan pääasiassa esikäsitellyistä tai -valmistetuista tuotteista. Muun muassa perunat saapuvat ruokapalvelukeskukseen valmiiksi kuorittuina.

– Hyvät koneet ja laitteet mahdollistavat sen, että esimerkiksi perunasose voidaan tehdään itse.

Valmiina tilataan tuotteet, joita tarvitaan kymmeniä tuhansia kappaleita. Nopean toimituksen ansiosta tuotteet on valmistettu ilman säilöntäaineita.

– Maksalaatikko on sellainen, jota valkeakoskelaiset äidit osaavat tehdä kaikista parhaiten. Se on ainoa muu kuin kappaleruoka, joka ostetaan valmiina, Huotarinen hymyilee.

Huotarisen mukaan ruuan maku on erittäin haasteellinen asia, sillä kaikilla on oma makunsa mausteiden suhteen.

– Pyritään tekemään mahdollisimman neutraalia ruokaa, erityisesti suolaa laitetaan tosi niukasti. Ruokasaleissa on käytössä mausteita, joilla voi lisätä makua.

Ruokapalvelukeskuksessa elintarvikkeet valitaan reseptiikan mukaan ja sen jälkeen tuotteesta tehdään hintavertailu eri toimijoiden kesken. Raaka-aineilla on erilaisia kriteereitä kuten suola- ja sokeripitoisuus, rasvan laatu ja määrä, lihapitoisuus, pakkauskoko sekä toimintavarmuus-tiheys.

Kaalta ja porkkanaa kotikaupungista

Aterioissa käytettävät kasvikset ovat pääsääntöisesti kotimaisia. Ne ovat kesästä alkutalveen suomalaisia, mutta kevättalvella ulkomailta tuotuja.

Liha saapuu Suomen suurilta lihataloilta. Huotarisen mukaan ei ole syytä epäillä, että eläimille syötettäisiin esimerkiksi antibiootteja.

– Suomalaisessa maataloudessa eläimille syötetty ruoka on hyvin tarkoin valvottua. Olemme vakuuttuneita siitä, että ruoka on mahdollisimman monipuolista ja terveellistä.

Ulkomailta ruokapalvelukeskus tilaa tuotteita, joita ei Suomesta saada. Maailmalta tuodaan hedelmiä, pakastekalaa ja -vihanneksia.

Noin 20 prosenttia raaka-aineista on leipomotuotteita ja paikallisen tukun tuotteita.

– Erityisesti juurekset ovat hyvinkin paikallisesti saatavissa, esimerkiksi kaali ja porkkana ovat Rovaniemeltä ja muut sitten niin läheltä kuin mahdollista.

– Mutta kun porkkanat loppuvat tältä alueelta niin niitä haetaan kyllä muualta, Huotarinen lisää.

Käytössä on ollut paikallisia väinönputkia, varastot täytetään syksyisin marjoilla ja kehitteillä on ollut yhteistyötä kalayrittäjien kanssa niin Ranualla kuin Kuusamossa

– Erityisesti ikäihmisille järvikala on hyvin toivottu tuote, Huotarinen tietää.