Miksei meille koulu opettanut tätä? Nykylapset oppivat tunnistamaan miltä toisesta tuntuu

Uusi opetussuunnitelma syventää mielenterveys- ja tunnetaitojen opetusta ala- ja yläkouluissa. Somenöyryyttämisen aikakautena etenkin empatiataidoissa nähdään kehittämisen varaa. Tämä koskee myös lasten vanhempia.

Kotimaa
Jenina Tynnilä.
Kuudesluokkalainen Jenina Tynnilä on opetellut tunnetaitoja kolmannesta luokasta lähtien. Vantaalainen Ylästön koulu on mukana Suomen Mielenterveysseuran Hyvää mieltä yhdessä -hankkeessa, joka kouluttaa opettajia ja tukee koululaisten tunnetaitojen opetusta.Juha Kivioja / Yle

Empatia- eli myötäelämisen taitoja on ihmisellä jossain määrin jo syntyessään.

Jo muutaman kuukauden ikäinen vauva voi kokea levottomuutta, jos joku läsnäolevista lapsista jää ilman ruokaa.

Suomalaisten tunnetaidot ovat todennäköisesti kohentuneet sitten sotien. Kodin ja koko yhteiskunnan ilmapiirin vapauduttua nykylapset vaikuttavat olevan sosiaalisissa tilanteissa rohkeampia ja näyttävät ilmaisevan tunteitaan paremmin kuin vanhempansa.

Kyky asettua toisen ihmisen asemaan ei kuitenkaan ole ehkä pysynyt muiden tunnetaitojen kelkassa, sanoo Mannerheimin lastensuojeluliiton puheenjohtaja Linnea Kalsson.

– Yksilökeskeisyys ja pärjääminen korostuvat nykyisin arvoissa. Oman edun tavoittelemisen malli heijastuu lapsen arvomaailmaan.

– Nykyisessä rasismikeskustelussakin näkyy se, etteivät ajatukset ihan aina ulotu siihen asti, miltä toisesta ihmisestä siinä tilanteessa voi tuntua.

Empatian puute näkyy sosiaalisessa mediassa

Empatiataitojen kehitystä ei ole tutkittu Suomessa.

Yksiä harvoja tutkimuksia on Yhdysvalloissa 2013 julkaistu Michiganin yliopiston tutkimus, joka osoitti, että nykyopiskelijat olivat vähemmän empaattisia kuin ikätoverinsa 1980-luvulla.

Syntipukiksi arveltiin mediaa, sillä mediankäyttö ja väkivaltaisten pelien pelaaminen olivat 30 vuodessa lisääntyneet.

Myös Suomessa nähdään, että sosiaalisen median paikoin hyvin raadollisellakin ilmapiirillä, mutta myös lähipiirin arvoilla ja asenteilla on valtava merkitys kasvavan lapsen tunnetaitojen kehittymiselle.

– Empatiaa oppii vain elämällä muiden ihmisten kanssa. Pelit ja some eivät sellaisenaan ole hyvä tai paha, mutta voivat monen kohdalla kapeuttaa kehitystä ja toisaalta välittää viestiä, että muihin kohdistuva väkivalta ja kaltoinkohtelu olisi viihdettä ja hyväksyttävää, Linnea Karlsson sanoo.

Linda Kanerva.
Ylästön koulun kuudesluokkalainen Linda Kanerva kertoo tunnepilvin, miltä esiintyminen koulun edessä tuntui.Juha Kivioja / Yle

Kouluissa halutaan koulia tunnetaitureita

Opetushallitus näkee, ettei tunnetaitojen oppimisen tulisi olla kiinni lapsen taustasta.

Ensi syksystä lähtien terveys- ja tunnetaitoja opiskellaan alaluokilta lähtien osana terveystietoa.

Taitojen opetus on ollut opetussuunnitelmassa aiemminkin, mutta nyt opetusta on täsmennetty ja syvennetty.

Terveystietoa opetetaan alakoulussa vuosiluokilla 1–6 ympäristöopissa yhtenä tasavertaisena tiedonalana biologian, maantiedon, fysiikan ja kemian kanssa.

7–9-luokkalaisilla terveystieto on oma oppiaineensa kolmella vuosiviikkotunnilla.

Terveystieto-oppiaine muodostuu terveyden edistämisen ja varsinaisen terveystiedon lisäksi sosiaalisista ja elämänhallintataidoista sekä turvallisuustaidoista.

Terveysosaamisen osa-alueita ovat terveyteen liittyvät tiedot ja taidot, itsetuntemus, kriittinen ajattelu ja eettinen vastuullisuus.

– Terveystieto on aiemmin liitetty turhankin kapeasti terveyteen uhkaaviin vaaroihin, kuten alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiiin. Nyt on haluttu korostaa aiempaa enemmän voimavara-ajattelua, sosiaalista kanssakäymistä ja mielen hyvinvointia, sanoo opetusneuvos Heidi Peltonen Opetushallituksesta.

Vanhempi: anna aikaa, lue ja laula!

Linnea Karlssonin mukaan yhteiskunnan pitäisi kiinnittää huomiota tunnetaitojen kehittämiseen myös koulumaailman ulkopuolella.

– Tunnetaitoja ei voi erikseen oppia riittävän monipuolisesti, jollei infrastruktuuri arkisessa elämässä tue samaa päämäärää.

– Tämän vuoksi ennen kuin rakennetaan mittavia opetusohjelmia, kannattaisi ensin tarkistaa, että myös muut yhteiskunnan rakenteet tukevat tavoitteita.

Vahvimmilla tunnetaidoissa ovat lapset, joiden kotona kaikki tunteet ovat sallittuja, ja niitä saa myös ilmaista, sosiaalisesti hyväksytyin keinoin, sanoo projektisuunnittelija Riikka Nurmi Suomen Mielenterveysseurasta.

Suomen Mielenterveysseura on suunnitellut mielenterveystaitojen opetusta kouluihin yhdessä Opetushallituksen kanssa.

Riikka Nurmen mukaan empatia- ja tunnetaidot kehittyvät, kun vanhempi on kiinnostunut lapsesta ja viettää aikaa tämän kanssa.

– Hassuttelu ja tunteiden sanoittaminen on tärkeää. Lukemalla, tarinoimalla, laulamalla ja taiteilemalla yhdessä päästään lähelle inhimillisiä kokemuksia ja tunteiden käsittelyä, Riikka Nurmi sanoo.