Robotit luovat työtä tulevaisuudessa – perinteiset toimijat vilkuilevat Googlea

Robottien myötä työvoiman halpuus ei ole enää ratkaiseva asia tehtaan sijoittumiselle, vaan tuotannon ja tuotekehityksen läheisyys.

robotit
Professori Juha Röning Oulun yliopiston tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnasta
Professori Juha Röning istuu muun muassa alan tutkijoiden ja teollisuuden muodostaman Eurobotics- järjestön johtokunnassa.Timo Sipola / Yle

Vielä vuosituhannen alussa Euroopassa uskottiin, että robottiteknologia on valmis. Sittemmin Euroopan unioni on tarttunut uudestaan robotiikan mahdollisuuksiin.

Myös Google valtavine voimavaroineen häärii alalla.

Taustalla on ajatus, että robotiikka voisi olla tapa saada valmistava teollisuus takaisin Eurooppaan ja sen myötä myös miljoonia työpaikkoja.

– Euroopan komissio katsoi 1990-luvun alussa, että robotiikka on tehty valmiiksi ja linjasi, että siihen ei enää tutkimuspanostusta tarvita, muistelee 1980-luvulla alalla aloittanut professori Juha Röning Oulun yliopiston tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnasta.

Robotiikkaan satoja euroja

EU:lla on tällä ohjelmakaudella robotiikkatutkimukseen varattuna 700 miljoonaa euroa. Siihen liittyvän 2,1 miljardin yritysrahoituksen kanssa kokonaissumma nousee lähes kolmeen miljardiin euroon.

– Tämä on maailmanlaajuisesti suurin panostus tällä alalla. Eurooppa tulee toki pieneltä takamatkalta. Japani ja Etelä-Korea ovat kehittäneet robotiikan tiekarttaa ja tutkimusohjelmaa suuressa mittakaavassa jo aiemmin, Röning muistuttaa.

Röning istuu muun muassa alan tutkijoiden ja teollisuuden muodostaman Eurobotics- järjestön johtokunnassa. Järjestö muotoilee käytännössä unionin robotiikkaa koskevaa toimintaa.

Teollisuus takaisin Eurooppaan?

Teollisen vallankumouksen neljännen vaiheen eli tuotantojärjestelmien digitalisaation arvioidaan tuovan teollisuuden takaisin Eurooppaan, myös Suomeen. Se edellyttää valmistavalta teollisuudelta uudenlaista koneiden ja järjestelmien välistä kommunikaatiota.

Ensimmäinen tulee jo siitä, kun on 20 astetta pakkasta ja laite kulkee akuilla, voi heti laskea puolet siitä akun tehosta menetetyksi.

Juha Röning

– Onhan se paradoksi, mutta toisaalta vähän väistellen voi sanoa, että viimeinen sammuttakoon valot, jollei jotakin tällaista tehdä, Röning toteaa.

Robottien myötä työvoiman halpuus ei ole enää ratkaiseva asia tehtaan sijoittumiselle, vaan tuotannon ja tuotekehityksen läheisyys.

Arktiset olosuhteet asettavat Suomessa melkoisia haasteita automaattiliikenteelle.

– Ensimmäinen tulee jo siitä, kun on 20 astetta pakkasta ja laite kulkee akuilla, voi heti laskea puolet siitä akun tehosta menetetyksi, Röning naurahtaa.

Oululla vankat vahvuudet

Suomen vahvuuksia robotiikassa ovat korkea koulutustaso, ict-osaaminen, ict-infrastruktuuri ja arktinen osaaminen. Kaikki asioita, jotka liittyvät vahvasti Ouluun.

– Pelkästään perusrobotiikan osaaminen ei riitä, vaan tarvitaan infraa, tietoliikennettä, antureita, konenäköä, ison datan käsittelyä ja ohjelmisto-osaamista. Näillä aloilla on tehty Oulussa uranuurtavaa työtä, jota pystytään soveltamaan uusissa liikkuvissa välineissä, Röning arvioi.

Yleinen ilmapiiri uusien asioiden tekemiseen ja yhdessä tekemiseen on Oulussa huippuluokkaa.

Kirsi Miettinen

Kehittynyt automatisaatio, missä järjestelmä alkaa ihmisen sijasta monitoroida ajoympäristöä tulee ensimmäisenä käyttöön toisaalta moottoriteiden ramppien välisillä osuuksilla ja toisaalta sellaisessa kaupunkiliikenteessä, jossa käytettävien ajoneuvojen vauhti on alhainen, arvioidaan liikenneministeriön Robotit maalla, merellä ja ilmassa -julkaisussa.

Julkaisun kirjoittamiseen osallistunut liikenneministeriön lainsäädäntöneuvos Kirsi Miettisen mukaan halukkuutta automaattiseen joukkoliikennekokeilun on useissa Suomen kunnissa, muun muassa Oulussa. Hän arvioi Oulun soveltuvan tällaiseen kokeiluun hyvin.

– Yleinen ilmapiiri uusien asioiden tekemiseen ja yhdessä tekemiseen on Oulussa huippuluokkaa. Uskoisin että Oulu on parhaita paikkoja tehdä mitä tahansa kokeiluja ja lähteä ajattelemaan asioita uudella tapaa, Miettinen toteaa.

Citybussit kokeiluun?

Automaattiseen liikennekokeiluun sopiva kohde olisi esimerkiksi Oulun keskustan alueella toimiva citybussiliikenne. Mitään suunnitelmia sen automatisoimiseksi ei kuitenkaan vielä ole.

En näe, että sitä oltaisiin automatisoimassa ainakaan seuraavan viiden vuoden aikana.

Minna Soininen

– En näe, että sitä oltaisiin automatisoimassa ainakaan seuraavan viiden vuoden aikana, arvioi Oulun joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen.

Sen sijaan Oulun uusi moottoriurheilukeskus Oulu Zone on otettu automatisoidun liikenteen testikäyttöön.

– Oulu Zone -hankkeessa teemme yhteistyössä teknisen tiedekunnan kanssa ympäristön, jossa pystytään isoillakin laitteilla, kuten rekoilla kokeilemaan miten automatisaatio toimii, Juha Röning selventää.

Google ja robotiikka

Japanin ja Etelä-Korean ohella Euroopan kanssa robotiikassa kilpailee Yhdysvallat.

– Google on mielenkiintoinen ja perinteisten robotiikka-alan toimijoiden kannalta vähän pelottavakin mahdollisuus. Heidän voimavaransa ovat niin suuret, että he pystyvät käytännössä kokeilemaan mitä vain, Röning toteaa.

– Normaalin toimijan täytyy miettiä jokainen tuote niin, että myynnin kautta saadaan kehitystyön kustannukset takaisin. Googlella tällaista ongelmaa ei ole. Heidän voimavaransa ovat lähes rajattomat ja he voivat kokeilla asioita ennakkoluulottomasti, arvioi Röning.