Syyrialaislapset elävät jatkuvassa pelossa – "Kun kuulen pommin, piiloudun sänkyni alle"

Pelastakaa Lasten maaliskuussa julkaisema raportti kertoo, miten tynnyripommit, ilmaiskut ja tulitus vaikuttavat yli 250 000 lapsen elämään Syyriassa. Lääkärit tekevät leikkauksia kynttilän valossa ja sairaat lapset kuolevat tarkastuspisteille, kun eivät saa ajoissa apua. Lasten ainoa päivittäinen ateria voi koostua keitetyistä lehdistä ja karjan rehusta.

Kotimaa
Lapsia Syyriassa
Nour Wahid / Pelastakaa Lapset

Syyrian sotaa on käyty viisi vuotta. Viimeisen puolen vuoden aikana hyökkäykset ovat vain pahentuneet. Tynnyripommeja on pudotettu eniten saarretuille alueille.

Tulitus vaikuttaa yli 250 000 syyrialaislapsen elämään. Joulukuussa Itä-Ghoutassa kuoli 29 lasta vain kahden viikon aikana. Syyskuussa Al Wa’erissa hyökättiin leikkipuistoon, jossa oli kymmeniä lapsia leikkimässä.

– Lapsilla on katastrofaaliset olot. He eivät pääse kouluun, heillä ei ole lääkkeitä eikä ruokaa. Joillain alueilla lapset ovat joutuneet syömään puiden lehtiä ja karjalle tarkoitettua rehua, kertoo Pelastakaa Lapset ry:n humanitaarisen avun ohjelmapäällikkö Antti Toivanen.

Lasten arki on täynnä pelkoa. Pelastakaa Lasten tekemässä raportissa he kertovat jatkuvasti pelkäävänsä hyökkäyksiä. Vanhemmat kertovat, että lapsista on tullut syrjäänvetäytyviä, aggressiivisia ja masentuneita.

– Lapset kertovat, että tarkka-ampujat ampuvat siviilejä ilman minkäänlaista erottelua siitä, onko kyseessä sotilas vai siviili. Se on hyvin vaarallinen ja hyvin pelottava ympäristö, Toivanen sanoo.

Kun lapsi sairastuu, täytyy lähteä Damaskokseen. Sinne meneminen vaatii suhteita oikeisiin ihmisiin. Jos niitä ei ole, lasta odottaa varma kuolema.

Äiti, Duma

Lääkäreitä ei riitä tai heidän luokseen ei pääse

Lääkärit tekevät leikkauksia kynttilän valossa. Vanhemmat kertovat, että lääkärit ovat lopussa. Kaikki lapset eivät saa ajoissa apua. Myös sairaalat ovat tulituksen kohteina.

Antti Toivanen kertoo tositarinan Damaskoksen läheltä.

Nuori, aliravittu äiti oli synnyttänyt esikoisensa ja pari päivää tämän jälkeen lapsi oli sairastunut. Saarretun alueen sisällä ei kuitenkaan ollut sellaisia lääkäripalveluita, joita lapsi olisi tarvinnut. Äiti lähti lapsensa kanssa kohti parin kilometrin päässä olevaa sairaalaa.

– Välissä oli ollut tarkastuspiste, jossa äitiä oli pidetty viisi tuntia ja käännytetty sitten takaisin. Lapsi oli kuollut vähän sen jälkeen.

Apua siis olisi usein saatavilla, lähelläkin, mutta sitä ei haluta kaikille antaa.

– Tämä on taistelunkäynnin taktiikka. Saartavat osapuolet pyrkivät näännyttämään ihmiset, kunnes he antautuvat, Toivanen sanoo.

Koulunkäynti harvojen oikeus

Pelastakaa Lapset ry:n tietojen mukaan Syyriassa elää parhaillaan noin 2 miljoonaa lasta, jotka eivät käy koulua. Suuri osa kouluista ei ole toiminnassa ja nekin, jotka toimivat, joutuvat toimimaan vajaateholla.

Koulussa pelkään pommituksia sekä itseni että perheeni puolesta. He ovat kotona, enkä tiedä ovatko he turvassa.

Poika, Itä-Ghouta

Lisäksi noin viidennes opettajista on joko lähtenyt maasta tai tapettu.

– Ne vähäiset koulut, jotka toimivat, saattavat saarretuilla alueilla toimia maan alla, jotta lapsia pystyttäisiin jotenkin suojaamaan räjähdyksiltä, Antti Toivanen sanoo.

Sodan keskellä eläminen tuo mukanaan myös erilaisia lieveilmiöitä. Lapset saattavat alkaa käyttää huumeita tai ajautua mukaan rikollisuuteen. Lasten rekrytointi aseellisiin joukkoihin on todellinen ongelma.

– Lapset kertovat, että heillä on yhteisön paine liittyä joukkoihin. On myös mahdollista, että lapset joutuvat tukemaan taloudellisesti omia perheitään, jolloin heidän on pakko liittyä niihin, Toivanen kertoo.

Lapsia Syyriassa
Nour Wahid / Pelastakaa Lapset

Globaali häpeä

Kun kuulen pommin tai lentokoneen äänen, olen hyvin peloissani. Kiirehdin pakoon ja piiloudun sänkyni alle.

Poika, Duma

YK vaati vuonna 2014 humanitaarista pääsyä Syyriaan. Avustussaattueiden apu ei ole kuitenkaan viime aikoina läheskään aina päässyt perille. Saattueista on poistettu elintärkeitä lääkkeitä, polttoainetta ja energiapitoista ruokaa.

Pelastakaa Lapset vaatii konfliktin osapuolia lopettamaan saaroon ja sallimaan välittömästi ja pysyvästi humanitaarisen avun toimittamisen saarretuille alueilla. Myös hyökkäysten kouluihin, sairaaloihin ja muihin siviilikohteisiin olisi loputtava.

Antti Toivanen patistaa kansainvälistä yhteisöä katsomaan peiliin.

– On melkoinen globaali häpeä, että tällaista voi tapahtua. Ulkopuolisilla toimijoilla ja Syyrian sisällä olevilla toimijoilla ei ole ollut todellista tahtoa siihen, että taistelut saataisiin lopetettua. Että saataisiin rauha, joka tarjoaisi kaikille mahdollisuuden elämään. Tästä häikäilemättömyydestä ja välinpitämättömyydestä lapset maksavat hengellään, Toivanen sanoo.

Syyrian kartta
Yle

Kukaan ei tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu

Mitä tapahtuu niille lapsille, jotka ovat eläneet Syyriassa sodan keskellä viisi vuotta? Sitä ei kukaan tiedä.

Pelko on saanut vallan. Lapset kuten aikuisetkin odottavat vain omaa vuoroaan tulla tapetuiksi.

Äiti, Itä-Ghouta

– Puhutaan menetetystä sukupolvesta ja kyllä se pahasti siltä näyttää. Itse olen sitä mieltä, että mikäli apua saadaan paikalle, on ihmisillä aina toivoa.

Kaikki päättyy aikanaan, niin myös Syyrian sota. Toivanen ei kuitenkaan lähde arvailemaan, milloin.

– Syyrian sota on meille tähän mennessä opettanut, että ei kukaan oikein osaa sanoa, mitä siellä tulee seuraavaksi tapahtumaan. Sen, mitä voi hyvällä todennäköisyydellä sanoa, on että ihmisten painajaismaiset olot tulevat jatkumaan, Toivanen sanoo.

Sitaatit on poimittu Childhood Under Siege -raportista. Ne ovat syyrialaisten lasten ja heidän vanhempiensa kommentteja.