Mauri Kunnaksen ikisuosikki kääntyi koltansaameksi

21-vuotias sevettijärveläinen Anna-Katariina Feodoroff tarttui rohkeasti pyyntöön kääntää Mauri Kunnaksen klassikko Koiramäen talossa toiselle äidinkielelleen koltansaameksi. Erityisen haasteelliseksi osoittautui 1800-luvulle sijoittuvan tarinan maatalouteen liittyvä sanasto.

koltansaame
Koiramäen talossa kääntyi koltankielelle
Hillevi Antikainen / Yle
Anna-Katariina Feodoroff
Anna-Katariina Feodoroff ei ole itsekään vielä saanut omaa koltannostaan Koiramäen talossa-kirjasta. Haastattelu ja kuva: Hillevi Antikainen / Yle
Koiramäen talossa kääntyi koltankielelle
Anna-Katariina Feodoroff on aiemmin kääntänyt koltansaameksi siperialaisia kansantarinoita.Hillevi Antikainen / Yle

Miten sanotaan koltansaameksi "äestää" tai "unka"? Koska kollttien asuinpaikat ovat perinteisesti poronhoitoaluetta, vanhaa peltotyösanastoa ei Anna-Katariina Feodoroffin toisessa äidinkielessä koltansaamessa välttämättä ole.

– Piti tehdä sanajohdoksia ja myös suomen lauserakenteet ovat monin paikoin erilaisia, joten oli oma haasteensa muotoilla ne sopiviksi koltan kieleen, Anna-Katariina Feodoroff kuvailee käännöstyötään.

Aivan yksin Anna-Katariina Feodoroff ei koiramaatalon elämää suomesta koltansaameksi kuitenkaan joutunut hiomaan.

– Lehtisen Miika ja Sanilan Sirkka tekivät käännökseen kielenhuoltotyötä ja paljon mietittiin näitä juttuja yhdessä.

Suomesta käännetty kirjallisuus tukee kolttakulttuuria

Ajatus jonkin Mauri Kunnaksen kirjan kääntämisestä koltansaameksi lähti Kolttakulttuurisäätiöstä.

Kielityöntelijät ovat ylityöllistettyjä ja näitä käännöstöitä tekeviä toivoisin olevan enemmän.

Anna-Katariina Feodoroff

– Kunnaksen kirjat ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikkoja, joissa on hauskat tarinat, hyvät kuvitukset ja ne ovat tosi suosittuja. Haluttiin välillä muuta kuin oman kansan tarinoita ja Kunnaksen kirjoihinhan liittyy paljon suomalaista historiaa ja kulttuuria ja niitä kannattaa lukea, Anna-Katariina Feodoroff sanoo.

Koltankielen kääntäjistä pulaa

Anna-Katariina Feodoroffin lapsuudessa luettiin Mauri Kunnaksen tarinoita suomeksi. Koltankielistä lastenkirjallisuutta oli vähän, jos lainkaan.

– Oli lähinnä kolttasatuja, mutta nyt ajateltuna ne eivät välttämättä olleet lastensatuja koska ne ovat aika raakoja tarinoita. Tilanne silloin oli myös se, että kun ei ollut juurikaan koltankielistä oppimateriaalia, niin me äidinkielessä käytettiin niitä samoja kotona luettuja tarinoita, Anna-Katariina muistelee.

Nykyisin koltankielistä kirjallisuutta on jo enemmän, mutta kääntäjiä liian vähän.

– Monet äidinkieliset ovat nyt myöhemmin oppineet kirjoittamaan ja esimerkiksi Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kautta tulee enemmän kielen puhujia ja kääntäjiä. Silti kielityöntelijät ovat ylityöllistettyjä ja näitä käännöstöitä tekeviä toivoisin olevan enemmän. Kielityöntelijöillä kun on paljon muitakin kieliprojekteja kuin kirjallisuus, Anna-Katariina toteaa.

Entä suomalaisen, koltansaameksi käännetyn kirjallisuuden merkitys kolttakulttuurille?

– Onhan sillä merkitystä, koska koltankieli on aika uusi kirjoitettuna kielenä. On tärkeää, että sitä löytyy ääninauhojen lisäksi myös kirjoitettuna, Anna-Katariina Feodoroff sanoo.

Mauri Kunnaksen kirja Koiramäen talossa julkistetaan koltansaameksi Kolttakinossa Sevettijärvellä 19.3. Kolttakulttuurisäätiön kustantamana.