Lihooko, jos syö liian myöhään illalla? – asiantuntijat erimielisiä

Onko eteläeurooppalaistyylinen raskas illallinen pahasta? Vastaus riippuu siitä, keneltä kysyy. THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen ja ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen sanovat, että iltapainotteinen syöminen ei kannata. Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm sanoo, että syömisen kellonajalla ei ole väliä.

Kotimaa
Nainen syö lounaskeittoa.
Henrietta Hassinen / Yle

Myöhään tukevan illallisen syövät kreikkalaiset ja portugalilaiset ovat Euroopan ylipainoisimpien kansojen joukossa. Onko runsas ja myöhään syöty illallinen siis epäterveellinen?

Vastaus ei ole yksiselitteinen. Asiantuntijoiden käsitykset iltasyömisen haitoista tai vaarattomuudesta nimittäin vaihtelevat.

Samat kalorit haitallisempia illalla?

On tutkimuksia, joiden on tulkittu viittaavan siihen, että paino putoaa helpommin tai nousee harvemmin, jos merkittävä osa energiansaannista ajoittuu aamuun tai lounasaikaan.

Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen kertoo, että tutkimusten mukaan ihmiset, jotka jättävät syömättä tai syövät epäsäännöllisesti aamupalan ja lounaan, ovat yleensä hiukan muita lihavampia ja riskialttiimpia 2-tyypin diabetekselle.

Laatikaisen mukaan lyhytkestoisissa tutkimuksissa, joissa kohderyhmästä osa oli syönyt aamupainotteisesti ja osa iltapainotteisesti saman kalorimäärän, on huomattu, että aamupainotteinen ryhmä oli pudottanut enemmän painoa. Heillä sekä veren kolesteroli ja sokeriarvot olivat parantuneet iltapainotteiseen ryhmään verrattuna, sanoo Laatikainen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen sanoo, että kello 20 vaikuttaisi olevan rajapyykki, jonka jälkeen ei kannata syödä ainakaan isoja aterioita, ellei sitten tee yötyötä. Hänen mukaansa sama kalorimäärä vaikuttaisi olevan haitallisempi illalla kuin päivällä.

– Elimistö valmistautuu lepovaiheeseen ja varastoi enemmän kaloreita eikä polta niitä samalla tavalla kuin päivällä.

... Vai ei sittenkään?

Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori, suomalaisia ja pohjoismaisia ravitsemussuosituksia tekemässä ollut Mikael Fogelholm sen sijaan pitää ruokavalion kokonaisuutta ratkaisevana. Jos päivällä syö vähän, illalla on varaa syödä enemmän.

Minusta on järkevää syödä hyvä aamiainen ja kevyt illallinen, mutta ei ole mahdotonta tehdä toisinpäin.

Mikael Fogelholm

– Jotkut asettavat sääntöjä, että ei saa syödä jonkin kellonajan jälkeen. Ei ole havaittu, että syömisen ajalla olisi tekemistä painon kanssa.

Fogelholm tulkitsee, että tutkimustulosten mukaan mitään ruokailuaikaa ei voi pitää muita parempana.

Hän huomauttaa, että tutkimuksissa on vaikea osoittaa, mikä on syytä ja mikä seurausta. Esimerkiksi aamiaisen väliin jättävien terveys vaikuttaisi olevan muita heikompi – mutta se ei välttämättä tarkoita, että aamiaisen väliin jättäminen olisi huonon terveyden syy.

– Minusta on järkevää syödä hyvä aamiainen ja kevyt illallinen, mutta ei ole mahdotonta tehdä toisinpäin. Ei ole olemassa yhtä ainoaa ruokarytmitystä, joka sopii kaikille ja yhteen tilanteeseen.

Jos on kertynyt univelkaa, näläntunne iskee voimakkaammin kuin tavallisesti. Se alkaa tuntua noin viisitoista tuntia heräämisestä.

Timo Partonen

Aivan yksiselitteistä vastausta ei anna myöskään painoindeksien vertailu maittain. Myöhäisen illallisen syöjistä muun muassa ranskalaiset tai italialaiset ovat suomalaisia harvemmin ylipainoisia. Islannissa ja Maltalla taas ollaan Kreikkaakin useammin ylipainoisia.

Väsymys voi johtaa ilta-ahmimiseen

Kaikki haastatellut asiantuntijat kuitenkin sanovat, että ruokailujen välit eivät saisi venyä liian pitkiksi, söi isoimmat ateriansa sitten mihin aikaan vain.

THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen sanoo, että illalla voi tehdä mieli syödä paljon ja epäterveellisesti, koska edellisenä yönä on nukkunut liian vähän.

– Jos on kertynyt univelkaa, näläntunne iskee voimakkaammin kuin tavallisesti. Se alkaa tuntua noin 15 tuntia heräämisestä.

Hän huomauttaa, että jos päivällä on syönyt kunnolla, illalla ei tule yhtä isoa nälkää.