Heidi Hautala: Kaivoskuumetta suojelualueella

Ovatko kaivokset tuoneet odotettua menestystä, työtä ja toimeentuloa Lappiin, kysyy europarlamentaarikko Heidi Hautala kolumnissaan Yle Rovaniemelle.

kaivosteollisuus
Heidi Hautala
Heidi Hautala.Yle

Lappi on aina houkutellut luonnonrikkauksillaan. Aikanaan sinne matkasivat kullanhuuhtojat, sittemmin tulivat kaivosjätit.

Vuonna 2004 yksi maailman suurimmista kaivosyhtiöistä, brittiläinen Anglo American sai valtausluvan. Yhtiö kertoi löytäneensä Sodankylässä sijaitsevalta Viiankiaavalta vuosisadan nikkeli- ja kupariesiintymän. Samalta alueelta löytyy myös ainutlaatuisia aapa- ja keidassoita, lettoja, huurresammallähteitä ja luonnonmetsiä sekä yli 90 lintulajia, joista osa on uhanalaisia tai silmälläpidettäviä. Viiankiaapa on 80-luvulta lähtien suojeltu soidensuojeluohjelmalla ja sittemmin liitetty EU:n Natura-suojeluverkostoon.

Ympäristö- ja ihmisoikeusrikkomuksistakin syytetyn kaivosyhtiön johtaja ei tuntunut pitävän Viiankiaapaa kovinkaan ainutlaatuisena. Hän totesi, että "Natura-alueita on monenlaisia, ja niillä voi olla monenlaista käyttöä". Sodankylän kunnanjohtaja oli myös valmis purkamaan Natura-alueen, kunhan kuntaan saadaan kovasti kaivattua teollisuutta ja työpaikkoja. "Natura-alue löytyy kyllä muualta", hän oli tuumannut.

Vaan ei löydy, ja jos löytyisi, se olisi jo suojeltu. Vaikka ristiriita alueen suojelun ja kaivossuunnitelmien välillä oli ilmeinen, Anglo Americanin tytäryhtiö Sakatti Mining jatkoi sinnikkäästi tutkimuksia, jopa ilman lupia.

ELY-keskus totesi kairaukset laittomiksi

Kaivosten lupa- ja valvontaviranomainen Tukes antoi Sakatti Miningille malminetsintäluvan Lapin luonnonsuojelupiirin, Metsähallituksen ja ELY-keskuksen valituksista ja hallinto-oikeuden päätöksistä piittaamatta. Korkein hallinto-oikeuskin totesi yhtiön luontoselvitykset puutteellisiksi.

Vuonna 2012 yhtiön malminetsintälupa päättyi. Se ei tohtinut odottaa uutta lupaa Tukesilta, vaan hankki alueen ympärillä olevien maanomistajien luvan, jotta se pääsisi kairaamaan Natura-alueen ulkopuolelta alueen alle. Lapin ELY-keskus ja Metsähallitus olivat myöntyneet yhteen kairausreikään. Jälkeenpäin selvisi, että yhtiö oli tehnyt 25 reikää.

ELY-keskus totesi kairaukset laittomiksi, mutta ei nähnyt aihetta jatkotoimiin. Tukesin mukaan mitään virhettä ei edes tapahtunut, vaikka kaivoslaki kieltää viistokairauksen. Viranomaisten lepsuilusta ja laiminlyönneistä huolimatta, luonnonsuojelijat ovat pysyneet hereillä ja vieneet yhtiön toimet oikeuteen. Yhtiön kaivoslain rikkomisesta on valitus hallinto-oikeudessa ja luonnonsuojelulain rikkomisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Mahdolliseen kaivoshankkeeseen on vielä pitkä matka. Ei ole epäilystäkään, etteikö yhtiö kääntäisi kaikki kivet ja kannot selvittääkseen, miten Natura-alueen suojelu voitaisiin purkaa kaivostoiminnan tieltä.

Sodankylä ja Kittilä velkaantuvat kovaa vauhtia

Tähän odotan kantaa myös EU-komissiolta, jonne lähetin kirjallisen kysymyksen kaivosyhtiön ja Suomen viranomaisten toimista. Komission tehtävä on valvoa, ettei jäsenmaiden määrittelemillä Natura-alueilla tehdä toimia, joilla on haitallinen vaikutus alueen luontoarvoihin.

Entä ovatko kaivokset tuoneet odotettua menestystä, työtä ja toimeentuloa Lappiin?

Sodankylä ja Kittilä velkaantuvat kovaa vauhtia. Kittilän kunta on konsernivelkoineen aivan omaa luokkaansa. Kaivokset ovat tuoneet kunnille vain roposia. Velkaa on saatettu ottaa palvelujen järjestämiseen kaivostyöläisille ja heidän perheilleen toivoen, että satsaukset saadaan tuloverojen lisäksi yhteisöveroina takaisin.

Finnwatchin tuore raportti osoittaa Suomen olevan kaivosverotuksen kehitysmaa. Vuosina 2011–2014 kaivosyhtiöiden aggressiivisen verosuunnittelun ansiosta Suomi menetti 49 miljoonan euron verotulot. Suomen suurin kaivos, Sodankylässä oleva Kevitsan kaivos ei maksanut tuona aikana yhtään yhteisöveroa. Kaivosten osuus Suomen bruttokansantuotteesta ja palkoista on vaivaiset 0,1 prosenttia. Malmeja on louhittu Suomen maaperästä liki neljän miljardin arvosta. Käytännössä malmit viedään puoli-ilmaiseksi ulos Suomesta. Tämäkö on kannattavaa bisnestä?

Heidi Hautala, Euroopan parlamentin Vihreät / Euroopan vapaa allianssi