Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Syrjintä on vielä valitettavan yleistä

Syrjinnän kohteeksi joutuneet ovat kannelleet yhdenvertaisuusvaltuutetulle kaikilla uuden lain mukaisilla syrjintäperusteilla. Myös viittomakieliset ovat tehneet useita kanteluja.

Yle Uutiset viittomakielellä
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tietoon tuli viime vuonna liki 500 syrjintätapausta, kun vielä 2014 syjintänä käsiteltyjä tapauksia oli vain vajaat 290. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan syynä on ennen kaikkea lainmuutos.

– Se johtuu osittain siitä, että laki muuttui viime vuoden alusta. Nyt meille voi kannella kaikkien syrjintäperusteiden osalta, jotka löytyvät perustuslaista, mutta myös yhdenvertaisuuslaista poislukien tietenkin sukupuolinen syrjintä, sanoo yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä.

Ihmiset kokivat eniten syrjintää alkuperänsä vuoksi. Toiseksi eniten syrjintää kokivat vammaiset. Myös viittomakieliset ovat ottaneet yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun.

– Viittomakieliset ovat olleet aktiivisia ja meille on tullut useita kymmeniä viittomakielisiin liittyviä valituksia. Osa näistä valituksista on perustunut syrjintään kielen perusteella, osaa käsittelemme myös vammaisuuden perusteella. Tämä johtuu siitä, että uusi yhdenvertaisuuslaki mahdollistaa vammaisille nämä kohtuulliset mukautukset ja viittomakielisillä on kaksi mahdollisuutta saada kanteensa vireille ja myöskin mahdollisesti hyvitystä tapahtuneesta syrjinnästä.

Esimerkiksi kuuron viittomakielisen Oskari Salomaan syrjintätapauksessa tuomio langetettiin perustuen sekä kieleen että vammaisuuteen. Salomaan opiskelupaikan perunut yksityisen oppilaitoksen toimitusjohtaja tuomittiin sakkoihin. Oikeuskäsittelyssä yhdenvertaisuusvaltuutettu oli yksi lausunnonantajista.

Laaja valvonta-ala ja valtuudet

Eduskunnan alaisuudessa vuoden 2015 alusta toiminut yhdenvertaisuusvaltuutettu korvasi aiemmin vain etnistä syrjintää valvoneen vähemmistövaltuutetun viran. Valtuutetun vastuulle kuuluu lähes kaikki syrjintä. Ainoastaan sukupuoleen perustuvaa syrjintää valvoo edelleen tasa-arvovaltuutettu.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun käytössä olevien keinojen valikoima on laaja.

– Me yritämme löytää sovun henkilöiden tai tahojen välillä jos se on mahdollista, mutta aina näin ei kaikissa tilanteissa ole. Tällöin me annamme asiasta oman lausuntomme ja toivomme, että se johtaisi sitten tilanteen ratkaisuun. Jollei näin käy, niin voimme ottaa asian edelleen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan tai sitten tapauksesta riippuen käräjäoikeuteen tai hallinto-oikeuteen, Pimiä luettelee.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on valtioneuvoston nimittämä itsenäinen ja riippumaton oikeusturvaelin. Se valvoo yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain noudattamista yksityisessä toiminnassa sekä julkisessa hallinto- ja liiketoiminnassa. Lautakunnan päätökset ovat laillisesti sitovia ja se voi jouduttaa päätöstensä toimeenpanoa uhkasakon avulla.

Syrjintä vielä yleistä

Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan syrjintä on vielä valitettavan yleistä. Hän uskoo, että ilmoitusten ja kanteluiden määrä tulee kasvamaan vielä edelleen mm. turvapaikanhakijoiden suuren määrän vuoksi.

– Uskon, että kun tietoisuus mahdollisuudesta kannella meille laajenee, me tulemme saamaan entistä enemmän juttuja. Syrjintä on valitettavasti osa suomalaista yhteiskuntaa tänäkin päivänä, Pimiä sanoo.

Syrjintää kokevia yhdenvertaisuusvaltuutettu kehottaa ottamaan yhteyttä.

– Me voimme häntä yrittää neuvoa tai sitten ryhtyä selvittämään asiaa perusteellisemmin, Pimiä neuvoo.

Pimiän mukaan asioihin kannattaa aina puuttua, jotta muutosta voi saada aikaiseksi.

Yli 75-vuotiaiden vaikeavammaisten tilannetta seurataan

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä pitää outona ja kohtuuttomana hallituksen aietta leikata yli 75-vuotiaiden vammaisten tukia.

Lakiesitys muuttaisi esimerkiksi henkilökohtaisen avustajan ja kuljetuspalvelujen tuet ikärajan jälkeen harkinnanvaraisiksi ja maksullisiksi. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan muutos asettaisi iäkkäät vammaiset vaikeaa tilanteeseen.

– Kyse on kuitenkin henkilöistä jotka ovat olleet koko elämänsä eläkkeellä kenties, ja joilla ei ole sitten merkittäviä työeläkkeita tai muita, joten niin kyllä tämä kuulostaa aika oudolta ja kohtuuttomalta. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta voidaan miettiä, että toteutuuko tässä ihmisten yhdenvertaisuus. Mutta tulemme paneutumaan tähän hallituksen esitykseen sitten hyvin yksityiskohtaisesti kunhan sen sitten saamme, Pimiä sanoo.