Fennovoimassa ei säikähdetty poikkeuksellisen suurta järistystä: "Ei olisi vaikuttanut edes sähköntuotantoon"

Ydinvoimayhtiön ydintekniikka-asiantuntijan mukaan Perämerellä viikonloppuna sattunut järistys oli harvinaisen suuri, mutta se ei olisi aiheuttanut edes käyttöhäiriötä Pyhäjoelle suunniteltavaan voimalaan.

Kotimaa
Havainnekuva Hanhikiven ydinvoimalasta.
Fennovoima

Perämerellä pitäisi tapahtua huomattavasti viikonloppuista isompi maanjäristys, jotta sillä olisi vaikutusta ydinvoimalan toimintaan. Näin arvioi ydinvoimayhtiö Fennovoiman ydintekniikka-asiantuntija Minttu Hietamäki.

Hietamäen mukaan nyt tapahtunut maanjäristys oli harvinaisen suuri, mutta se ei olisi vaikuttanut edes Pyhäjoelle suunniteltavan voimalan sähköntuotantoon.

Tarvittaisiin huomattavasti suurempi maanjäristys, jotta voimalaan syntyisi edes käyttöhäiriöitä.

Minttu Hietamäki

– Kaikki rakenteet ja laitteet, joita voimalaitokseen tulee, suunnitellaan riittävän vankoiksi, jotta ne kestävät suurempiakin järistyksiä alueella. En pysty antamaan ihan suoraa lukuarvoa magnitudeissa, mutta voin sanoa, että tarvittaisiin huomattavasti suurempi maanjäristys, jotta voimalaan syntyisi edes käyttöhäiriöitä, Hietamäki arvioi.

Hietamäki ei usko, että sellaisia järistyksiä voitaisiin kokea Suomessa.

– Pidän erittäin epätodennäköisenä, että Suomessa päästäisiin koskaan sellaisiin järistyksiin, jotka vaikuttaisivat voimalaitoksen toimintaan.

Lopulliset johtopäätökset ydinvoimalan turvallisuudesta vetää säteily- ja ydinturvallisuutta valvova STUK. Seisminen riski huomioidaan voimalan rakennusmääräyksessä.

Maanjäristykset ja ydinvoima puhuttavat

Minttu Hietamäki yllättyi kuitenkin itsekin hieman siitä, miten voimakas viikonloppuna sattunut maanjäristys oli.

– Olin Oulussa viikonloppuna ja huomasin järistyksen. Ainahan se yllättää, kun sellainen osuu kohdalle. Tämän kokoluokan järistyksiä ei tilastojen valossa tapahdu normaalisti vuosittain, mutta joskus näitäkin on. Siinä mielessä tämä oli tavallaan odotettavissa oleva ilmiö.

Hietamäen mukaan Pyhäjoen laitospaikan seismiikkaa on tutkittu jo useamman vuoden ajan, ja Pyhäjoki on osoittautunut senkin osalta hyväksi ydinvoimalaitoksen rakentamispaikaksi.

Me varaudumme kyllä todella moniin harvinaisiin luonnonilmiöihin.

Minttu Hietamäki

Ydintekniikka-asiantuntija kertoo, että aihepiiristä keskustellaan tällä hetkellä muun muassa sosiaalisessa mediassa aktiivisesti. Hietamäen mukaan ihmisiä kiinnostaa tietää, miten ydinvoimalaitos kestäisi tällaisia järistyksiä.

– Me varaudumme kyllä todella moniin harvinaisiin luonnonilmiöihin, jotka voivat tulla vaikkapa mereltä tai maan sisältä, Minttu Hietamäki sanoo.

Perämerellä sunnuntain vastaisena yönä sattunut maanjäristys oli voimakkuudeltaan 4,1 magnitudia. Järistys oli harvinaisen voimakas. Yli neljän järistys on viimeksi tapahtunut Suomessa yli 100 vuotta sitten; vuonna 1898 Torniossa maanjäristys oli voimakkuudeltaan 4,7.