Metsän tuotoissa hurjat erot – Rahoissa näkyy useiden sukupolvien työ

Metsän päätehakkuissa yhden hehtaarin tuotto voi olla Keski-Suomessa tuplaten suurempi kuin Kainuussa. Pikavoittoja metsästä ei saa, sillä metsän tuotto on pitkän historian tulos, sanoo asiantuntija.

luonto
Mäntyjä metsässä.
Hanne Kinnunen / Yle

Luonnonvarakeskus on tutkinut metsänomistajien arvoja ja tavoitteita. Suomalaisten metsänhoitajien kirjo on laaja.

– Joukossa on paljon monitavoitteisia ihmisiä, joille eurot ovat tärkeitä kuten myös metsänhoito. Yksi tärkeä tekijä on myös suvun historian jatkaminen ja tunnepuoli. Myös luonnon monimuotoisuuden tukeminen nousee esille, kertoo Metsäkeskuksen metsänomistajapalvelujen asiantuntija Kaisa Laitinen.

– Luontoarvojen vaaliminen ja taloudellinen tuotto eivät ole toisiaan poissulkevia asioita.

Metsänhoidosta on muutakin hyötyä kuin taloudellinen puoli, sillä fyysisestä metsänhoitotyöstä saa virkistyshyötyäkin. Joidenkin osalta metsänomistaminen onkin harrastus.

Hintaero tulee puuston määrästä

Hyvä metsähoidon tuoma taloudellinen tuotto vaatii vähän laskemista, summasta Laitinen antaa karkean arvion.

Joukossa on paljon monitavoitteisia ihmisiä, joille eurot ovat tärkeitä kuten myös metsänhoito.

Kaisa Laitinen

– Jos ajatellaan uudistushakkuuta, joka on tavallaan metsän suurin sadonkorjuu ja tehdään 80–100-vuotiaassa metsässä. Voisin sanoa, että Kainuussa päätehakkuissa yhden hehtaarin tuotto on 8 000–9 000 euroa. Keski-Suomessa luku voi olla tuplat.

– Hintaero tulee siitä, että Kainuussa puuta on 200 kuutiometriä hehtaarilla, joka on neljä rekkakuormallista puuta. Etelä-Suomessa puuston määrä voi olla 350–400 kuutiometriä per hehtaari.

Hoito ohjataan arvokkaisiin puihin

Jotta metsästä saa rahaa, on sitä pitänyt hoitaa. Metsänhoidolla ohjataan maantuottokyky ja kasvu parhaisiin puuyksilöihin. Tämä on vaatinut töitä useilta sukupolvilta.

– Eli pyritään kasvattamaan isoja puita, joista saataisiin tukkeja sahalla. Tukki on sitä arvokasta puuta. Lisäksi minimoidaan vähempiarvoisen puun määrää. Metsän tuotto on pitkän historian tulos, sitä kautta ei saa pikavoittoja. Kukin sukupolvi vuorollaan irrottaa sieltä pääomaa.

Suuri ja pieni tukki ulkona lumihangessa
Niko Mannonen / Yle

Metsä kasvaa vähemmälläkin hoidolla, mutta silloin kasvua ei voi ohjata taloudellisesti arvokkaisiin puihin, sanoo metsänomistajapalvelujen asiantuntija Kaisa Laitinen.

– Metsäorganisaatiot kertovat monesti, että metsänhoitoa on rästissä. Se on kyllä valitettavan totta. Kyllä sen näkee, kun tuolla kulkee, että metsissä on kaikenlaista pusikkoa ja vesakoita. Eli raivaussahalle olisi paljon käyttöä, varsinkin taimikoissa ja nuorissa metsissä.

– Hoitamattomassa metsässä korjuukustannukset nousevat, puulle voi olla hankala löytää ostajaa. Suomessahan ei ole metsänhoitopakkoa, ja onhan sekin valinta, että jättää metsänsä hoitamatta. Me Metsäkeskuksessa toivomme, että se päätöksen tekeminen on tietoista sen metsänhoidon suhteen, Laitinen jatkaa.