Koulukorjaamon opettaja: Suomen koulut voisivat siirtyä kirjoista tietokoneisiin – jos haluaisivat

Vantaan Veromäen koulun neljäsluokkalaisilla on jokaisella käytössään oma kannettava tietokone. Opettaja Markus Humalojan mielestä digiloikka olisi mahdollista kaikissa Suomen kouluissa.

A-studio
Oppilaita ja opettaja.
Yle

Vantaalaisen Veromäen koulun kaikille neljäsluokkalaisille hankittiin omat kannettavat koneet viime syksynä.

Opettaja Markus Humalojan mielestä digiloikka olisi mahdollinen kaikissa Suomen kouluissa.

– On se mahdollista, jos se on täälläkin. Tämä on ihan tavallinen koulu ihan tavallisella alueella.

Mitään erityisiä rahoituksia me emme ole tähän saaneet, hän korostaa.

Neljänsille luokille hankittiin syksyllä 70 opiskelukäyttöön suunniteltua kannettavaa tietokonetta. Ne maksoivat noin 15 300 euroa ilman arvonlisäveroa.

Hinta aiotaan Veromäen koulun rehtorin Marja Hämäläisen mukaan säästää painetuista oppimateriaaleista.

– Oppikirjamenoihin varaamastani budjetista säästyi noin 10 000 euroa. Laitteen saaneet säästävät seuraavatkin vuodet oppikirjamenoista, Hämäläinen kertoo.

Kirjojen sijaan koulu ostaa sähköistä oppimateriaalia. Oppikirjojakin tilataan lähinnä käsikirjastoksi luokkiin, työkirjoja ei lainkaan.

Myös Humalojan opetustapa säästää, sillä kaikkea sähköistä oppimateriaalia ei osteta ulkoa. Opettajat koostavat materiaalia itse. Lisäksi oppilaat etsivät tietoa ja luovat kokonaisuuksia.

Tietotekniikka on itsestäänselvyys, ei oppiaine

Tietotekniikkaa ei Veromäellä erikseen opeteta, vaan taidot karttuvat tehtäviä tehdessä.

– Annetaan tehtäviä, jotka pitää tuottaa näillä välineillä. Siinä opitaan käyttämään hyvin laitteita, ohjelmia, sähköisiä ympäristöjä ja palveluita.

Neljännet luokat opiskelevat Humalojan kehittämän itseohjautuvan ja yksilöllisen oppimismallin mukaisesti.

– Voisi tätä opetusmallia toteuttaa ilman tekniikkaakin, mutta näen sen mielettömän työllistävänä. Itse en ehkä uskaltaisi lähteä siihen ralliin, Humaloja sanoo.

Digiloikka vaatii opettajalta kiinnostusta asiaan

Liisa Pekkanen on toiminut Veromäen 4B-luokan opettajana nelisen kuukautta. Miten digiloikka onnistuu tavalliselta opettajalta?

– Lähtötaito voi olla ihan perusluokkaa, mutta pitää olla halua ja aikaa kehittää itseänsä. Se ei valitettavasti opettajan työssä täällä koulupäivän aikana ole mahdollista. Pitää itse opiskella ja ottaa selvää, hän toteaa.

Humaloja on ottanut alkuvaiheessa vastuun sähköisen oppimisympäristön luomisesta Veromäen neljänsille luokille.

– Muut ovat ihan tavallisia opettajia tietotekniikan suhteen, mutta he ovat olleet valmiita ottamaan selvää asioista. Minä olen tehnyt alustat ja rakentanut pohjat ja näyttänyt, miten ne toimivat. Sen jälkeen on yritetty, erehdytty ja opittu. Ei se sen kummempaa ole.

Koululainen tietokoneensa kanssa.
Lucas Mrema on Veromäen 4B-luokan oppilas.Yle

Tietotekniikka mahdollistaa sujuvan yhteisopettajuuden nelosluokkien opettajien kesken.

– Nyt kun kollegat ovat jo sisäistäneet, miten tämä toimii, ideoiden määrä on ihan valtava, Humaloja naurahtaa.

Digiloikassa edetään luokka-aste kerrallaan

– Tavoitteeni on hankkia vuosittain yhdelle luokka-asteelle omat laitteet. Myös vanhoja laitteita on uusittava vuosittain, jos yhden laitteen käyttöikä on nelisen vuotta, rehtori Marja Hämäläinen kertoo.

Muilla luokka-asteilla on nykyisin käytössä kahta oppilasta kohti yksi tablettitietokone.

– Huolenani ovat 7-9 luokkien oppilaat, joille toivoisin henkilökohtaiset laitteet jo nyt, mutta siihen ei ole varaa, Hämäläinen harmittelee.

Koulujen digitalisoitumista käsitellään tänä iltana TV1:n A-studiossa klo 21.

Kaikki Koulukorjaamo-sarjaan liittyvät jutut löydät täältä.