Suomen Pankki: Yhdeksän syytä miksi Suomi jäi muista jälkeen

Suomi on toipunut verrokkimaita hitaammin finanssikriisistä. Suomen Pankin ekonomistit listaavat syyt Suomen huonoon menestykseen.

talous
Vuosaren satama.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Suomen talous on kehittynyt muutaman vuoden takaisen finanssikriisin jälkeen heikosti. Euroopan komission mukaan Suomi pysyy lähivuosina euroalueen hitaimmin kasvavana taloutena Kreikan rinnalla.

Finanssikriisin jälkeen vuonna 2009 Suomen bruttokansantuote supistui eniten pienistä EU-maista. BKT lähti vuoden 2011 jälkeen uudelleen selvään laskuun, ja lasku jatkui vielä vuonna 2014.

Ostovoimakorjatulla BKT:llä mitattuna elintaso on Suomessa henkeä kohden selvästi vertailumaiden heikoin, Suomen Pankin ekonomistit Petri Mäki-Fränti ja Lauri Vilmi kirjoittavat.

Syitä Suomen talouden kehnoon kehitykseen tarkastellaan Suomen Pankin Euro&Talous-lehden artikkelissa (siirryt toiseen palveluun) vertailemalla Suomea toisiin pieniin EU-maihin eli Alankomaihin, Belgiaan, Irlantiin, Itävaltaan, Ruotsiin ja Tanskaan.

1. Vienti ei vedä

Vertailumaita heikompaa kehitystä vuoden 2007 jälkeen selittää suurelta osin se, että Suomen viennille tärkeät metsä- ja ICT-teollisuus joutuivat vaikeuksiin samaan aikaan kun kansainväliset suhdanteet heikkenivät.

Myös laivateollisuuden ja Venäjän kaupan ongelmat painavat vientiä.

Viennin ja tuonnin yhteenlaskettu osuus bruttokansantuotteesta on alle 80 prosenttia, kun se vertailumaista Alankomaissa, Belgiassa ja Irlannissa on huomattavasti enemmän.

Kun vienti ei vedä, talouskasvu on jäänyt muita maita enemmän yksityisen kulutuksen varaan.

2. Vääränlaiset tuotteet

Muiden kuin EU-maiden kanssa käydyssä kaupassa Suomi ei jää merkittävästi jälkeen, mutta vienti EU:n sisämarkkinoille on vähäisempää kuin vertailumaissa.

Lisäksi Suomi vie vääränlaisia tuotteita eli välituotteita, kuten metalli- ja metsäteollisuuden tuotteita, ja vähemmän kulutushyödykkeitä, erityisesti elintarvike-, lääke-, auto- ja pienelektroniikkateollisuuden tuotteita.

Vähäinen kulutushyödykkeiden vienti tekee Suomen muita alttiimmaksi globaaleille suhdannevaihteluille, Suomen Pankin ekonomistit arvioivat.

3. Kallis työvoima

Suomen työvoimakustannukset ovat kasvaneet tuottavuutta nopeammin vuoden 2008 jälkeen. Teollisuuden tuottavuus on heikentynyt osin viennin ongelmien takia, mutta samaan aikaan palkkojen nousu on jatkunut.

Tämä on voinut hidastaa työpaikkojen syntymistä teollisuuteen.

4. Suuret ikäluokat eläköityneet nopeasti

Suurten ikäluokkien nopea eläköityminen vuosikymmenen vaihteesta lähtien on supistanut Suomen työikäisen väestön eli 15–64-vuotiaiden osuuden koko väestöstä vertailujoukon pienimmäksi, noin 64 prosenttiin.

Keskimääräinen eläköitymisikä oli vuosina 2009–2014 Suomessa keskimäärin 61,9 vuotta, kun keskiarvo vertailumaissa oli vuoden korkeampia. Erityisesti miehet ovat eläköityneet aiemmin kuin vertailumaissa.

5. Äidit jäävät kotiin

Lisäksi Suomen kasvupotentiaalia heikentää se, että iso osa työikäisestä väestöstä ei ole töissä. Ruotsissa vajaat 82 prosenttia työikäisistä on työmarkkinoiden käytettävissä, kun Suomessa luku on 75 prosenttia. Varsinkin vanhempien miesten osallistuminen työmarkkinoille on vertailumaita heikompaa.

Myös työllisyysaste on Suomessa heikompi kuin Ruotsissa, joka muuten muistuttaa Suomea työmarkkinoiltaan. Työllisyyttä alentaa etenkin alle kuusivuotiaiden lasten äitien jääminen kotiin. Heidän työllisyysasteensa on Suomessa vertailumaiden matalin.

Kun Alankomaissa noin 80 prosenttia alle 6-vuotiaiden lasten äideistä käy töissä, Suomessa luku on 60 prosenttia. Erityisesti korkeasti koulutetut äidit ovat todennäköisemmin ilman työtä kuin muissa maissa.

6. Hajanainen asutus

Ruotsissa valtaosa väestöstä asuu korkean työllisyysasteen alueilla. Suomessa maaseudun väestöstä suhteellisen suuri osa asuu kaukana työpaikkakeskittymistä. Se kutistaa osaltaan työssäkäyvää väestöä, ekonomistit arvioivat.

7. Pääomat rapautuvat

Vuoden 2010 jälkeen pääoman määrä Suomessa on polkenut paikallaan, kun se vertailumaissa on alkanut jälleen kasvaa. Pääomakannan rapautuminen on pitkälti seurausta ICT-teollisuuden romahduksesta ja metsäteollisuuden alasajosta.

Kun sekä työvoiman että pääomakannan kasvu on alamaissa, talouskasvu jää kokonaistuottavuuden varaan eli esimerkiksi tuotannon tehostamisen varaan.

Kokonaistuottavuuden ei kuitenkaan odoteta kasvavan kovin nopeasti, vain noin 0,7 prosenttia vuodessa vuosina 2013-2060.

8. Liian vähän kilpailua ja yrittäjiä

Maailman talousfoorumin WEF:n mukaan Suomen kilpailukyky on maailman kärkeä, mutta parannettavaakin olisi. Selvä heikkous on kilpailun puute: Suomessa on muita enemmän vahvoja markkina-asemia pitäviä yrityksiä. Lisäksi Suomessa on vertailumaita vähemmän suoria ulkomaisia sijoituksia.

Lisäksi suomalaisista liian pieni osa hakeutuu yrittäjiksi, ja yrittäjistä liian vähäinen määrä tavoittelee vientiä ja yrityksen kasvua.

9. Pääoman verotus kireää

Kulutusta verotetaan voimakkaasti kaikissa Pohjoismaissa, ja työn verotus on melko voimakasta Suomen lisäksi Belgiassa, Itävallassa, Alankomaissa ja Ruotsissa, joten se ei selitä Suomen eroa vertailumaihin.

Sen sijaan pääoman verotus Suomessa on noin 30 prosenttia, huomattavasti korkeampaa kuin Alankomaissa ja Irlannissa.

Aivan pelkkää piiskaa ekonomistit eivät Suomen taloudelle näytä. Perinteisiä vahvuuksia ovat toimivat instituutiot ja koulutettu väestö.

Pelkästään niiden avulla kaikkein kehittyneimpien talouksien etumatkaa on vaikea kuroa umpeen, Suomen Pankin ekonomistit arvioivat.

_ Artikkelia muokattu 24.3.2016 kello 14.08: 6. väliotsikon alla kappaleen kolmatta virkettä täsmennetty ja vaihdettu sana kirjoittavat sanaan arvioivat._