Kuvien ikuistaminen on jatkuvaa varmuuskopiointia

Mikäli haluaa säilyttää digikuvat vuosikymmenien päähän, niitä tulee jatkuvasti kopioida uusille välineille. Tiedostojen säilyttämiseen ei ole vielä kehitetty varmaa tapaa. Tämä tulee monelle yllätyksenä. Kuvia ei myöskään kannata säilyttää missä tahansa tiedostomuodossa.

Kotimaa
Nainen ottaa kännykkäkuvaa ikkunasta
Tuomas Hirvonen / Yle

– Monille valokuviaan kovalevyille ja muille muistivälineille tallentaville tulee yllätyksenä, kuinka herkkiä ne ovat hajoamaan, sanoo web-myynti- ja markkinointijohtaja Esa Hjerppe elektroniikkaa myyvästä Verkkokauppa.comista.

Tuotteille tarjotaan takuuta yhdestä viiteen vuotta, mutta se takaa asiakkaalle vain uuden, vastaavan tuotteen.

Hjerppe neuvoo valikoimaan vain parhaat kuvat, joita päättää tuoreuttaa eli kopioida uudelle välineille riittävän usein. Tärkeimmät kuvat kannattaa teettää myös paperikuviksi.

Tosin eivät nekään ole ikuisia; valokuvia teettävät yritykset lupaavat valokuville sadan vuoden eliniän, kertoo Lappeenrannan valokuvausliikkeen Helioksen myyjä Jani Kuittinen. Kuluttajakäyttöön tarkoitetut tulostimet lupaavat kuvien kestävän muutamia vuosikymmeniä.

Kuluttajille tarjotaan melko samaa kuin suurille yrityksillekin

Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijatohtori Jussi Kasurisen mukaan tallennusmedioiden heikkoon luotettavuuteen on kaksi syytä. Kuluttajille myytäviä tuotteita ei kannata valmistaa liian hintavista ja samalla laadukkaista komponenteista. Merkittävämpi syy on kuitenkin, ettei vielä ole pystytty kehittämään pitkää aikaa kestävää tallennustapaa.

- Varmasti maailmassa monellakin taholla olisi intressejä tällaiseen ikuiseen tallennusformaattiin. Tähän mennessä tehokkain tapa on ollut käyttää teknologioita, jotka sijoittavat varmuuskopioita eri paikkoihin ja vaihtavat tallennuspaikkaa aika ajoin, Kasurinen sanoo.

Kaikissa muistivälineissä omat ongelmansa

Yksi yleisimmistä tallennusvälineistä on kiintolevy tai kovalevy, joka tallentaa tieodot magneettisesti. Ne ovat tallennuskapasiteettiinsa nähden edullisia, mutta esimerkiksi kiintolevyn sisällä pyörivä kiekko ei kestä juurikaan kolhuja. Verkkokauppa.comin Hjerppe arvioi kiintolevyjen keskimääräiseksi käyttöiäksi kolmesta viiteen vuotta.

CD- tai DVD-levyt saattavat säilyttää tiedot lukukelpoisina oikein säilytettyinä kymmeniäkin vuosia. Onpa optiselle levylle luvattu tuhatvuotista kestävyyttäkin (siirryt toiseen palveluun). Teknillisen yliopiston Kasurinen muistuttaa kuitenkin, että optiset levyt kärsivät ajan mittaa tummumisesta ja himmentymisestä. Tällöin tietokone ei pysty enää lukemaa laserilla poltettuja jälkiä levyn muovikerroksista.

Muistitikuissa, muistikorteissa ja ssd-levyissä ei ole liikkuvia osia, joten ne kestävät koviakin kolhuja. Niiden odotetaan kestävän aikaa muutamasta vuodesta kymmeneen vuoteen. Myös ne kuluvat käytössä eikä niiden virtapiireille voi kirjoittaa tiettyjen lukukertojen jälkeen, Kasurinen kertoo. Verkkokauppa.comin Hjerppe muistuttaa, että kyseessä on sähköinen laite, joissa on jännite eli nekin voivat hajota tai kadottaa tietoa ajan saatossa.

Pilvipalvelut tekevät varmuuskopioita, mutta yritykset saattavat kadota

Kasurisen mukaan kuluttajillekin yksi parhaista tavoista säilöä tiedostoja, on sijoittaa niitä netin pilvipalveluihin. Niissä tiedoista on varmuuskopiot useassa paikassa palveluntarjoajan palvelimilla. Palvelua tarjoava yrityksen tulevaisuudesta ei kuitenkaan voi mennä takuuseen, ja palvelinten tiedot saattavat kadota yrityksen myötä.

Mikäli haluaa tietojen olevan itsellä tallessa, Kasurinen suosittelee kamerassa käytettävää muistikorttia.

– Jos omaan aikakapseliin pitäisi jotain laittaa, pisimmälle todennäköisesti säilyisi säilytyskoteloon laitetussa flash-muistikortissa.

Missä muodossa digikuvat kannattaa tallentaa?

Tekniikka kehittyy jatkuvasti, eikä välttämättä kaikkia tämän päivän tiedostomuotoja tueta enää vuosikymmenien päästä. Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijatohtori Jussi Kasurinen pitäisi tärkeimmät kuvat raakakuvina (raw-tiedostomuoto (siirryt toiseen palveluun)), joissa kuvaa ei pakata tai värikorjata, eli kuvasta ei häviä tietoa. Kullakin kameravalmistajalla on oma häviötön raw-tiedostomuotonsa.

- Uskon, että raakadataa tuetaan maailman tappiin asti. Sitä paitsi datan vähentäminen kuvasta on aina lisäämistä helpompaa, jos kuvalla haluaa myöhemmin tehdä jotain uutta.

Kasurinen neuvoo kotikäyttäjiä luopumaan JPEG-formaatista ja siirtymään modernimpaan tappiottomampaan muotoon, kuten PNG-formaattiin tai vastaavaan. Muissa kuin raakatiedostoissa kuvien alkuperäinen laatu huononee, koska kuvaa joko pienennetään, tai jotain muuta tietoa jätetään pois.

- Jos katsoo vanhempia formaatteja, ja sitä miten sinnikkäästi niitä tuetaan, luulisi, että uudempia formaatteja tuetaan vielä vuosikymmeniä.