Viikossa 120 km:n ja 12 tunnin hiihdot – ultramatkoja kisaava ei ole yli-ihminen

Ultramatkojen kisaajat ovat huomanneet, että pitkistä matkoista selviytyminen ei vaadi supervoimia. Pitkät ja hitaat lenkit tekivät aiemmin liikuntaa harrastamattomasta Heikki Turusesta pitkien matkojen kilpakuntoilijan.

urheilu
Hiihtäjiä lähdössä matkaan.
Vuokattihiihto hiihdettiin lauantaina 19. maaliskuuta.Vaarojen Valokuvaajat Ry

Kajaanilaislähtöinen Heikki Turunen sanoo omien sanojensa mukaan aloittaneensa kuntoilun lähes tyhjästä vuonna 2011.

– Uusi työ ohjasi liikunta-alalle, joka oli selkeä sysäys. Pyöräilystä ja juoksemisesta se lähti, aika pian tein jo kuuden tunnin maastopyörälenkkejä. Siitä ei ollut paluuta vanhaan, vaan olen jatkanut liikunnan harrastamista.

– Omasta mielestäni kehityin siinä alussa niin paljon, että tasokin nousi samalla, joka puolestaan ruokki hommaa lisää. Liikunta tuntui helpolta ja rullaavalta. Oli helppo jäädä hommaan kiinni, sanoo lähes päivittäin liikkuva Turunen.

Kyläkisojen 5 ja 10 kilometrin matkojen lisäksi Turusta alkoivat kiinnostaa pitkät, ultrasuoritusta vaativat matkat.

Pitää muistaa syödä, että energia tarttuu miehen koneeseen.

Heikki Turunen

– Ensin tulivat puolimaratonit, sitten maratonit, Kolilla kävin polkujuoksemassa 86 kilometriä. Nyt olen kolmena keväänä hiihtänyt Vuokattihiihdossa 120 kilometriä. Kerran olen hiihtänyt 24 tunnin hiihdon ja ja kerran 12 tunnin hiihdon.

– Käytännössä 15 minuutin ja 24 tunnin sisällä ovat olleet nämä suoritukseni, naurahtaa Turunen.

Kunto riittää, kun tekee alle pitkiä ja hitaita lenkkejä

Pitkiin matkoihin käytetty aika kiehtoo Turusta, sillä matkan varrella kerkeää miettiä monta ajatusta.

– Kyllähän siellä matkan varrella tuntuu pahaltakin, ja miettii, että miksi tänne tuli lähdettyä. Mutta kyllä se suoritus myös parhaimmillaan menee kuin itsestään.

Mies ja nainen hölkkäävät kadulla.
Ultramatkoilla kisaavan peruskunto luodaan hitailla lenkeillä.Tiina Jutila / Yle

Ultramatkat ovat lisääntyneet tavallisten kuntoilijoiden kalentereissa, osa matkoista myydään minuuteissa täyteen.

– Ihmiset ovat huomanneet, että ei tarvitse olla supermies tai -nainen, vaan maaliin pääsee laittamalla vauhdin matalaksi. Harjoitteluporukat ovat varmasti yksi kannustin, eli yhdessä päätetään tapahtumaan osallistumisesta ja yhdessä treenataan, Turunen mainitsee.

– Kait se on jonkin sortin huumetta. Kun pääsee maaliin, niin miettii jo seuraavan viikonlopun tapahtumaa.

Tämä viikko menee toipuessa Vuokattihiihdon 120 kilometristä ja sitten on edessä 12 tuntia hiihtoa.

Heikki Turunen

Vähemmän liikkuvalle tulee vääjäämättä mieleen, kuinka pitkien matkojen kisaajilla riittää kunto. Heikki Turusen mukaan se riittää, kun tekee maltillisesti hitaita ja rauhallisia lenkkejä.

– Aina ei tarvitse tulla hiki, suurin osa lenkeistä pitäisi tehdä todella matalalla sykkeellä. Se oikein tehty kuntopohja kantaa pitkän matkan rasituksen aikana. Ei tule katastrofaalisia notkahduksia.

– Ei sinne 120 kilometrin taipaleelle voi lähteä, jos alla on pelkästään kymmenen kilometrin lenkkejä. Tosin minulla tulee monesti lähdettyä kisassa liiankin kovasti matkaan, mutta itsensä kun tuntee, niin tilanteen voi rauhoittaa helpommalla osuudella.

Seuraavaksi 12 tunnin hiihto

Turunen kuvaa itseään kilpakuntoilijaksi, eikä hän ole hommannut itselleen kilpaurheiluun tarvittavaa lisenssiä.

– Silti se numerolappu rinnassa eteneminen tuo tapahtumaan erilaisen asenteen kuin jos kulkisi maastossa kuntoillen pelkästään termospullon kanssa. Numerolapun kanssa luovuttamisen kynnys on todella korkealla.

– Sekin on hauska huomata, että kisan aikana vaihtaessa ajatuksia muiden kanssa, niin itse ei kerkeä sanoa lausetta loppuun, kun toinen jo jatkaa samasta asiasta. Itsensä kaltaisia ihmistyyppejä tulee vastaan.

Se oikein tehty kuntopohja kantaa sen pitkän matkan rasituksen aikana. Ei tule katastrofaalisia notkahduksia.

Heikki Turunen

Pitkän kisan aikana myös maasto tarjoaa uudenlaista nähtävää.

– Kerran olin Alpeilla yhdessä tapahtumassa, ja onhan se hienoa mennä ohuessa ilmanalassa. Paikoissa, jotka ovat tosi erikoisia muun muassa jäätikköineen.

Jatkossa Turunen aikoo osallistua muun muassa uudelleen 12 tunnin hiihtoon, joka järjestetään pääsiäisenä.

– Viime vuonna hiihdin siellä 187 kilometriä. Sehän noissa tapahtumissa on, että tavoittelee parempaa suoritusta kuin aikaisemmin. Nyt tavoitteena on, että en jää viime vuoden tuloksen alapuolelle. Tämä viikko menee toipuessa Vuokattihiihdon 120 kilometristä ja sitten on edessä 12 tuntia hiihtoa.

– Pitää muistaa syödä, että energia tarttuu miehen koneeseen, summaa Turunen.