Ei asiaa edes ruokapöytään – vielä 1900-luvun alussa synnyttänyt nainen oli saastainen

Taikausko eli pitkään vahvana suomalaisissa synnytyksissä. Pienokaisen pesuveteen pudotettiin vihkisormus terveyttä tuomaan. Vastasynnyttänyt nainen taas passitettiin omiin oloihinsa saunalle tai tuvan nurkkaan.

ilmiöt
Nainen istuu kehdon äärellä. Valokuva on noin sata vuotta vanha.
Kainuun museo

Ennen vanhaan suomalaisiin synnytyksiin on liittynyt tapoja, jotka nykypäivänä kummastuttavat. Synnyttänyttä naista pidettiin saastaisena, eikä hän esimerkiksi saanut syödä muiden kanssa. Vastasynnyttäneen oli hyvä viettää noin kuusi viikkoa omissa oloissaan esimerkiksi saunalla tai tuvan nurkassa.

Myöskään kirkkoon tuoreella äidillä ei ollut asiaa ennen papin tekemää puhdistautumisrituaalia. Vasta kun lapsi oli kastettu, oli äitikin muiden arvoinen.

Tavat näkyivät vahvasti ainakin 1930-luvulle asti esimerkiksi Kainuussa ja ylipäätään maaseudulla, kertoo maakuntaamanuenssi Ulla Härkönen.

– Se juontuu vahvaan uskomusmaailmaan, mikä ihmisillä on ollut omavaraistaloudessa elettäessä. Silloin on uskottu, että kaikki vaikuttaa kaikkeen, Härkönen kertoo.

Härkönen on tutkinut syntymän ja kuoleman kulttuuria Kainuun museon Syntymä ja kuolema -näyttelyä varten. Vahva uskomusperinne näkyy Härkösen mukaan monissa jälkipolville säilyneissä tarinoissa. Ennen esimerkiksi uskottiin, että äidin käytös raskaana ollessa voi vaikuttaa voimakkaasti siihen, millainen lapsesta tulee.

– Jos vaikka äiti on ollut vihainen, on uskottu, että lapsesta tulee pahankurinen kiukuttelija. Äidin on pitänyt yrittää olla leppoisa joka tilanteessa.

Ristiäiskuva Ristijärveltä 1900-luvun alusta.
Ristiäiskuva Ristijärveltä 1900-luvun alusta. Kainuun museo

Synnytyksen jälkeinen elämä on ollut herkkää myös vastasyntyneelle lapselle. Pikkuinen vietti suurimman osan ajastaan kätkyessä keinuteltavana. Myös lapsen luokse pappi haluttiin pikaisesti, sillä vauva- ja imeväiskuolleisuus oli korkea.

– Lapset haluttiin kastaa mahdollisimman nopeasti, jotta lapsi ei ehtisi kuolla ennen kastamista, Härkönen kertoo.

Paarmuska hätiin

Kainuussa on synnytetty pitkään kotona. 1800-luvun loppupuolelle asti kotisynnytyksiin kutsuttiin hätiin itseoppinut paarmuska, joka saattoi olla vaikkapa muutaman synnytyksen kokenut saman kylän emäntä.

– 1800-luvun lopulla kotisynnytyksiin tuli vähitellen avuksi koulutettuja kätilöitä, kun Suomeenkin saatiin kätilöiden koulutuslaitoksia, kertoo Härkönen.

Sairaalasynnytykset alkoivat yleistymään hitaasti Kainuussa vasta vuonna 1940 avatun synnytyslaitoksen myötä. 1960-luvun lopussa synnytyslaitos siirtyi juuri rakennettuun Kainuun keskussairaalaan. Nykyään KAKS:issa syntyy vuosittain noin 700 vauvaa.