Analyysi: Ovatko Brysselin iskut kosto Salah Abdeslamin pidätyksestä?

Brysselin iskuja oli todennäköisesti valmisteltu jo kauan aiemmin. Toisaalta terroristiryhmillä voi olla tarve osoittaa toimintakykyään äskeisten pidätysten jälkeen.

Ulkomaat
Pelastustyöntekijöitä ja poliiseja työssä Rue de la Loi -kadulla Maelbeekin metroaseman lähellä.
Pelastustyöntekijöitä ja poliiseja työssä Rue de la Loi -kadulla Maelbeekin metroaseman lähellä 22. maaliskuuta.Olivier Hoslet / EPA

Pariisin marraskuisten terrori-iskujen jälkiselvittelyissä Belgiasta on tullut terrorismin polttopiste Euroopassa. Brysselissä tehdyt iskut kuvastavat pyrkimystä aiheuttaa mahdollisimman laajalle leviäviä vaikutuksia Euroopassa – onhan Bryssel keskeinen liikenteen ja hallinnon solmukohta Euroopan unionissa.

Iskut Brysselissä näkyvät koko Euroopassa.

– Kyllä se vääjäämättä johtaa siihen, että toimenpiteitä tullaan Belgiassa tehostamaan. Se tulee säteilemään ympäri Eurooppaan turvatoimien vahvistumisena. Se säteilee myös ihmisten turvallisuustunteen alenemisena ja sillä on suuret poliittiset vaikutukset, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola pohtii.

Toisaalta iskut voivat kuvastaa sitä, että Belgian yhteiskuntaan on päässyt juurtumaan ääri-islamilaisia verkostoja, joille Bryssel on eräänlaista kotikenttää. Paljon huomiota Pariisin iskujen epäiltyjen etsintöjen takia on kiinnitetty Molenbeekin lähiössä toimineisiin soluihin.

Näyttäväkään pidätys ei lopeta uhkaa

Brysselin iskut tapahtuivat hyvin pian sen jälkeen, kun Belgian poliisit olivat saaneet kiinni Pariisin marraskuisista iskuista etsityn Salah Abdeslamin.

Useimmat asiantuntijat varoittavat hyppäämästä johtopäätöksiin. Lentokentälle tehdyn hyökkäyksen kaltaisia iskuja ei pyöräytetä kokoon muutamassa päivässä.

Iskut osoittavat, että islamistimilitanttien uhka ei poistu, kun yksittäinen hahmo saadaan vangittua, ääri-islamilaiseen terrorismiin perehtynyt journalisti Jason Burke arvioi (siirryt toiseen palveluun) The Guardian -lehdessä.

Terroristit haluavat osoittaa toimintakykyään

Jason Burke kirjoittaa, että terroristit ja heitä vastaan toimivat viranomaiset yrittävät pitää aloitteen itsellään. Terroristien tarkoitus on osoittaa, että he kykenevät edelleen tekemään iskuja. Kyse ei ole niinkään kostosta kuin toimintakyvyn osoittamisesta, Burke arvioi.

– Tämä kertoo siitä, että austalla olevat tahot kykenevät koordinoituun toimintaan huomattavasta turvatoimien paineesta huolimatta, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola arvioi aiemmin tänään tiistaina.

Belgian ulkoministeri Didier Reynders kertoi sunnuntaina, että Abdeslam oli kertonut kuulusteluissa suunnitelleensa uusia iskuja Brysselin pääkaupungissa. Tällä hetkellä ei voi tietää, ovatko tiistain iskut suoraan kytköksissä Abdeslamiin vain ehtivätkö viranomaiset jo hajottaa häneen littyvät terroristisolut.

Jason Burken mukaan nykyaikaisessa ääri-islamilaisessa ääritoiminnassa Euroopassa ei ole kyse yksittäisistä iskijöistä vaan pienestä mutta merkittävästä määrästä ihmisiä, jotka ovat syvästi juurtuneet yhteisöihinsä.

Huolimatta al-Qaidan ja Isisin kaltaisten äärijärjestöjen maailmanlaajuisista visioista toimijat ovat pohjimmiltaan paikallisia, Burke summaa Guardian-lehdessä. Lähes kaikissa Euroopassa tehdyissä iskuissa kyse on ollut paikallisista ihmisistä, jotka ovat iskeneet paikallisesti hankituilla aseilla ja materiaaleilla.