1. yle.fi
  2. Uutiset

HIV-positiivinen: Muistan sairauden ainoastaan aamulla, kun otan lääkkeeni

Risto Hartikainen on sairastanut hiviä lähes kaksi vuosikymmentä. Suurimmat vaikeudet sairauden kanssa elämisessä liittyvät ihmisten ennakkoluuloihin.

terveys
Mies hymyilee kameralle Turun pääkirjastossa.
Olga Pihlman / Yle

Tietämättömyys aiheuttaa ennakkoluuloja hiviä sairastavia kohtaan. Sen tietää hyvin 66-vuotias hiv-positiivinen homoseksuaali Risto Hartikainen.

– Kohtaan paljon sitä, että hivistä ei tiedetä yhtään mitään. Ihmiset eivät ymmärrä, ettei se tartu suutelemalla, hyttysenpistosta tai saunassa. Pelkoa on enemmän kuin tietoa, Hartikainen kertoo.

Ennakkoluuloja kohtaa Hartikaisen mukaan eniten silloin, kun hiv-positiivisuus tulee esille niin, ettei tietoon ole voinut valmistautua.

– Jos menee pamauttamaan ihan suoraan tuntemattomalle ihmiselle, että olen hiv-positiivinen, niin silloin pelko nousee. Ihmisestä huomaa, ettei hän tiedä asiasta tarpeeksi.

Hiv voi tarttua suojaamattoman seksin välityksellä, verikontaktissa tai synnytyksessä äidiltä lapselle. Tartuntariskikin on melko pieni, neulanpistollakin vain 0,3-0,5 %.

Ihmiset eivät ymmärrä, ettei se tartu suutelemalla, hyttysenpistosta tai saunassa.

Risto Hartikainen

Risto Hartikainen kertoo, että asiasta tietämättömät ihmiset alkavat välttää kosketusta, kun kuulevat hänen sairaudestaan. Monet myös välttävät kysymistä.

– Moni on mielellään kysymättä. Silloin ei tarvitse kuulla mitään, mikä on vastoin omia ajatuksia, Hartikainen sanoo

Aikaisemmin positiivinen tulos oli kuolemantuomio

Vuonna 1996 Suomessa on otettu käyttöön lääkkeiden yhdistelmähoito, joka on muuttanut hivin krooniseksi sairaudeksi. Lääkityksen ansiosta hiviä sairastavan eliniän odote on yhtä pitkä kuin terveellä.

– Minä en kuole aidsiin. Lääkitykseni toimii todella hyvin, on toiminut jo 18 vuotta. Muistan sairauden ainoastaan aamulla, kun otan dosetista hiv-tabletit. Muuten olen unohtanut sen kokonaan, Hartikainen kertoo.

Minä tiesin sen. En osannut reagoida muulla tavalla kuin että ”ai jaa, nyt se pamahti päälle”

Risto Hartikainen

Niin ei kuitenkaan aina ole ollut. Kun Hartikainen ensimmäisen kerran kuuli hiv-positiivisuudestaan vuonna 1996, oli tauti silloin kuolemantuomio. Yhdistelmälääkityksen tehosta ei tuolloin ollut vielä varmuutta.

Yllätyksenä tartunta ei Hartikaiselle kuitenkaan tullut.

– Minä tiesin sen. En osannut reagoida muulla tavalla kuin että ”ai jaa, nyt se pamahti päälle”, Hartikainen muistelee.

– Olin etukäteen tietoinen siitä, että on vaara sairastua. Harrastin suojaamatonta seksiä anonyyminä. Kaikki merkit olivat siis olemassa, että saatan joskus sairastua. Kävin testeissä kolmen kuukauden välein, hän jatkaa.

Hoitomuotojen parantumisen myötä hivistä on tullut myös iäkkäämpien sairaus. Vanhemmilla ihmisillä se saattaa lisätä riskiä sairastua muihin sairauksiin, kuten muistisairauksiin tai diabetekseen.

Korjattu 30.3.2016 klo 16.28: Yhdistelmälääkitystä on alettu Suomessa käyttää vuonna 1996.

Lue seuraavaksi