Pääsiäinen tuo muuttolintuihin liikettä

Kylmä sää ja pakkasyöt ovat hidastaneet lintujen kevätmuuttoa. Jo nyt Suomeen on saapunut varhaisempia muuttajia ja esimerkiksi hanhien muutto on aikaistunut menneistä vuosikymmenistä. Lämmin lounainen ilmavirtaus saa muutkin vesilinnut liikkeelle.

Kotimaa
Hanhiparvi taivaalla
Antti Kolppo / Yle

Meteorologi Kerttu Kotakorpi kirjoitti viikon alun sääennusteessaan, että loppuviikosta ilmavirtaus kääntyy lounaan puolelle ja sää lämpenee ja pysyy vaihtelevana. Tätä tietoa lintuharrastajat ovat odottaneet, sillä kylmä sää on viime päivinä pidätellyt muuttolintuja.

Jo nyt jäistä vapautuneisiin sulapaikkoihin on ilmestynyt telkkiä ja koskeloita. Pelloilla on näkynyt joutsenia ja hanhia paikka paikoin sadoittain. Jo saapuneista muuttolinnuista on runsaasti tietoa lintutietopalvelu Tiiran (siirryt toiseen palveluun) sivuilla, mistä kuka tahansa voi katsoa lintumääriä.

BirdLife Suomen suojelujohtaja Teemu Lehtiniemi sanoo kalenterin olevan jo niin pitkällä, että muuttolinnuilla alkaa olla paineita päästä eteenpäin.

– Muuton määrä riippuu siitä, kuinka paljon lämpöä tulee. Ainakin hanhia ja töyhtöhyyppiä tulee pääsiäisenä paljon lisää, jos sää lämpenee, Lehtiniemi pohtii.

Merihanhi
Merihanhi Haminan PappilansalmessaRaine Martikainen / Yle

Suomessa pesivien hanhien muutto on aikaistunut huomattavasti, jos verrataan tilannetta 1990-luvun alkuun. Teemu Lehtiniemi selittää syyksi sen, että hanhet talvehtivat nykyisin Etelä-Ruotsissa ja niillä on lyhyempi matka tulla Suomeen.

– Keväät on lämpimämpiä ja linnut lähempänä. Ne tulevat tänne heti tankkaamaan kun ehtivät, toteaa Lehtiniemi.

Päämuutto huhti-toukokuussa

Suurimmat muuttolintuparvet saapuvat Suomeen kuitenkin vasta pääsiäisen jälkeen. Vesilintujen massamuutto Arktika ajoituu toukokuulle. Tuolloin Siperiassa ja Jäämeren rannoilla pesivät linnut lentävät Suomenlahden yli.

Jo nyt vesilintuja on vaeltanut Pohjanlahtea pitkin etelästä, Porin lintutieteellisen yhdistyksen Petteri Mäkelä sanoo.

Telkät kaislikossa
Telkät kaislikossa.Raine Martikainen / YLE

Satakunnan rannikolla ei ole vielä näkynyt haahkoja tai merimetsoja.

Vuoden lintutieteelliseksi yhdistykseksi valitun PLY:n alueelle on kertynyt Mäkelän mukaan jo pari tuhatta metsähanhea ja tuhatkunta laulujoutsenta, mutta pääosa on vielä tulematta.

Pelloilla on nähty vasta vähän kiuruja ja töyhtöhyyppiä. Harmaa- ja merilokit sen sijaan tulivat rannikolle jo helmikuun puolelle valtaamaan reviireitään. Selkälokkeja odotellaan ja naurulokista on lintujen tarkkailijoilla ehkä yksi havainto vasta.

Petteri Mäkelän omia havaintoja tavanomaisten lisäksi oli kapustarinta viikko sitten.

Kevään ensinmäinen töyhtöhyyppä sänkipellolla (puidulla viljapellolla).
Töyhtöhyyppä pellolla.Raine Martikainen

– Taisi olla Suomen ensimmäinen tänä keväänä, mutta sitten on paljon hanhilajeja; merihanhia, metsähanhia, lyhytnokkahanhia ja tundrahanhia, luettelee Petteri Mäkelä kevätseurantaansa.

Kevättä hän arvioi aikaseksi, vaikka vuosien mittaan vaihtelua on melkoisesti. Kylminä keväinä muutto on osunut huhtikuulle. Tuleva pääsiäinen tuo kevää satakuntalaisillekin lintuharrastajille.

– Siltä näyttää, että lauantaina sää lämpenee ja pitäisi olla yötä päivää on plussan puolella. Varmaan aika runsaasti tulee pääsiäisen aikaan lintuja, että siitä se kevät sillai kunnolla alkaa, hehkuttaa Porin lintutieteellisen yhdistyksen Petteri Mäkelä.