Sananen – Pupulismi

Maailma on muuttunut niin kovaksi, että nyt on etsittävä tosissaan pehmeitä vastakappaleita. Hiljainen viikkokaan ei ole enää hiljainen. Apuun tulee onneksi - pupulismi.

pääsiäispupu
Mikko tutustuu lähemmin Igoriin.
Arvo Vuorela / Yle

Juuri nyt maailma kaipaa pehmeitä asioita. Kun jonnekin sattuu, siihen pehmeää. Kuhmun saanut kallo huutaa villasukkaa väärään päähän. Jos sattuu sisällekin, pää pitää työntää kokonaan äitin syliin. Ja jos oma kieli on niin terävä, että sillä satuttaa ulkopuolisiakin, siihen auttaa vain jonkun toisen pehmeä ja tunnelman taittava viisas sana. Näin pääsiäisviikolla maailma kaipaa - pupulismia.

Pupulismi on yllättävän vähän käytettyä toimintaa. Kun ottaa huomioon, että sillä pyritään hyvään mieleen ja iloisempaan huomiseen. Pupulismilla kansaa kiihotetaan ostamaan liikaa herkkuja ja varaamaan aikaa läheisilleen. Taitava pupulisti saa puhuttua perheen isänkin pääsiäissunnuntaina kolmen vartin kävelylle, vaikka normiolosuhteissa tämä jäisi katsomaan väkivaltauutisia ja nyrkkitervehdyksiä.

Taitava pupulisti saa puhuttua perheen isänkin pääsiäissunnuntaina kävelylle.

Pupulismissa käytetään iskulauseita, joilla tavoitellaan laajaa yhteisöllistä kevätmieltä. Nämä iskulauseet jäävät mieleen pörisemään. Ne pehmentävät oloa ja blokkaavat aivoista ulos ympäristölle haitallisia ajatuksia.

Usein pupulistiset iskulauseet suunnataan aikuisille, koska he kuitenkin päättävät mihin pääsiäisenä mennään ja millä budjetilla. Pupulisti ei lakkaa toistelemasta: ”munarikasta pääsiäistä”, ”äiti vaatii töhnämunan” ja ”pashaa paketissa”. Niin kuin soidintanssissakin sulat ovat tärkeät pyrstössä, niin tässäkin on totta toinen puoli. Pitkiin pääsiäispyhiin moni onnistuu sovittamaan myös sen tärkeän sovituksen, hiljaisen viikon odotetuimman mykkäkoulun – temppuradan. Sitten ei vähään aikaan ruinata.

Pupulismi esittää usein asiat uudenlaisina ja raikkaina, mutta pohjimmiltaan pupulismi on konservatiivista ja johtajakeskeistä. Mämmituokkonen ostetaan aina, vaikka se löytyisi aikojen saatossa yläritsiltä avaamattomana. Jeesusta käytetään mielessä, vaikka sitä ei ääneen lausutakaan. Äiti herää kolmantena päivänä tunteeseen, että kyllä tämä pupujuhla on sitten vuoden paras juhla!

Sitten ei vähään aikaan ruinata.

Mikä on pupulismin syvin olemus? Mikä tekee siitä juuri nyt ismeistä kaivatuimman?

Pupulismissa on kyse ihmeestä. Siitä, miten kaikki on mahdollista, jos yhdessä uskomme siihen.

Esimerkkinä tämä rusoposki, ristiturpa, pörheä rusakko – pääsiäispupu. Perinteisissä monisatavuotisissa tarinoissa tämä pupu ei pelkästään tuonut korissaan munia lapsille, vaan alkoi myös itse munia. Siis jänis. Vaikka se on nisäkäs! Siinä ollaan ihmeen äärellä.

Pupusta tuli hedelmällisyyden symboli. Kaikki tietävät kuinka puput lisääntyvät tohinalla, mutta sen lisäksi ne pääsiäiskertomusten mukaan ehtivät vielä muniakin. Hautoa, ja riemastuttaa lapsia.

Pupulismiin kuuluu syvä ymmärrys sanojen voimasta.

Pupulismi tarjoaa siis lohdullisempaa maailmankuvaa. Aina syntyy uusia tänne. Toivottavasti meitä viisaampia, toisia ymmärtäviä, rauhaa rakastavia.

Pääsiäinen on tietenkin pupulistien suosikkijuhla. Siinä on jotain aitoa valoa. Pääsiäisenä pupulisti iloitsee vilpittömästi, jos kansanjoukot pysyvät kotonaan ja ovat vain rauhassa. Pääsiäisenä ei tarvitse olla kännissäkään.

Pupulismiin kuuluu syvä ymmärrys sanojen voimasta.

Joskus ei tarvitse sanoa kuin: et olis Pupu aina noin pahalla tuulella.

Jos ihme taas tapahtuu, Pupu tulee kainaloon.

Maallikkosaarnaaja Maasola