Suomen viinikulttuuri ei ole aina ollut junttia – 1900-luvun alkuun asti syrjäseuduillakin juotiin hienoja viinejä

Jo 1900-luvun alussa jopa syrjäisessä Kainuussa juotiin hienoja viinejä. Sen jälkeen viinikulttuuri romahti, mutta vielä 1980-luvulla viineistä ei oikein uskallettu julkisesti puhua. Sitten tuli viinibuumi, joka alkoi valkoviineillä.

Kotimaa
Mies pitelee viinilasia
Mika Kanerva

Suomi on ollut läpi vuosituhansien olut- ja sahtimaa, kertoo viineihin perehtynyt tohtori Georg H. Borgström. Viinirypäleistä valmistettua viiniä on kuitenkin juotu täällä todistettavasti jo 2500 vuotta sitten, nimittäin Salosta on löytynyt vuoden 500 eaa. tienoille ajoitettu hauta, jossa oli viinirypäleen kiviä ja juoma-astioita.

Kristinusko tuli Suomeen vuosituhannen vaihteessa, ja ehtoolliseen tarvittiin viiniä. Suomen ja Ruotsin alueella heräsi kysymys, voisiko maljat täyttää paikallisella marjaviinillä.

– Paaville asti meni kysymys, voisiko käyttää marjaviiniä ehtoollisen yhteydessä. Vastaus oli ei, Borgström kertoo.

Ensimmäinen todiste Tallinnan-tuonnista 1400-luvulta

Kun Hansa-kauppa kävi 1200-luvulta alkaen, Suomesta vietiin Itämeren yli tervaa ja paluumatkalla mukana saattoi olla viiniä.

Talinnasta on siis tuotu viiniä jo pitkään: ensimmäinen todiste siitä on vuodelta 1443, jolloin Raaseporiin linnaan lähetettiin kaupungista pari pulloa viiniä.

Viiniä kului Ruotsi-Suomen hallitsijoiden pidoissa. Kun Juhana-herttuan ja Katariina Jagellonican häitä juhlittiin Turun linnassa 1562, viiniä oli hankittu 1 700 litraa.

Viini tuli hiljalleen myös porvareiden pöytiin. Sitä myös poltettiin eräänlaiseksi brändiksi, jota käytettiin ruudin kostuttamiseksi – tuolloin Venäjältä ei ollut vielä tullut Suomeen taitoa tehdä vodkaa.

Konfirmaatiotilaisuuden ehtoollinen kirkossa.
Kun kristinusko tuli Suomeen, paavilta kysyttiin, voiko ehtoollisviini olla marjaviiniä. Idea ei paaville kelvannut.Seppo Sirkka / Yle

Luterilaisuus kasvatti viinin tarvetta

Ehtoollisviinin tarve kasvoi, kun Suomesta tuli luterilainen maa 1500-luvulla.

– Ennen vanhaa ehtoollisella vain papit saivat juoda viiniä. Martti Luther keksi, että kaikkien muidenkin pitää maistaa pyhää ehtoollista Jeesuksen kunniaksi, Borgström kertoo.

Stolbovan rauhan jälkeen vuonna 1617 rajakomissaareille tilattiin 400 Reinin viiniä, 800 litraa viiniä Cognacin alueelta ja 90 litraa paloviinaa, jotta he jaksaisivat työssään.

1700-luvulla kauppiasta syytettiin viinin myynnistä

1700-luvulla viinikauppa ei ollut vapaata. Borgström kertoo, että hänen isoisän isoisän isoisäänsä Henrik Borgströmiä syytettiin vuonna 1731 siitä, että hän olisi myynyt kuusi litraa viiniä Myrskylän kirkkoherran hautajaisiin.

– Hän oli kauppias, mutta ei viinikauppias. Hänet kutsuttiin kuulusteltavaksi ja hän vannoi, että oli lahjoittanut pullot eikä myynyt niitä.

Samalla vuosisadalla Suomessa luultavasti juotiin ensi kerran samppanjaa, kun Kustaa III vieraili Porvoossa. Hän myös määräsi paloviinan verolle.

Elias Lönnrot
Elias Lönnrot tunnettiin kohtuuden puolustajana, mutta hänkin tarjoili vierailleen kolme pulloa madeiraa Kajaanissa 1830-luvulla.Wikimedia Commons

Ennen kieltolakia viinikulttuuri kukoisti Kainuussakin

Venäjän vallan aikana Suomessa viini virtasi. Portviinistä on ensimmäinen maininta vuodelta 1815.

Viiniä kulutettiin kaupungeissa ympäri maata. Kohtuuden miehenä yleensä tunnettu Elias Lönnrot tarjoili Kajaanissa kolmelle vieraalleen kolme pulloa madeiraa 1830-luvulla.

1900-luvun alussa suomalainen viinikulttuuri oli hyvin korkeatasoista, Borgström kuvaa.

Kaikki muuttui kerralla vuonna 1919, kun Suomeen tuli kieltolaki.

Kieltolain aikaan viiniä ja samppanjaa sai apteekista

Kieltolain aikana viinien sijaan Suomessa kului laittomasti valmistettua tai tuotua viinaa. Viiniä tosin myytiin apteekissa, jossa oli eräänä vuonna kaikkiaan 129 erilaista alkoholituotetta: valkoisia ja punaisia viinejä, kymmentä samppanjaa ja yhdeksää viskilaatua, Borgström kertoo.

– Mukamas lääketieteelliseen tarkoitukseen.

Kieltolaki purettiin ja Alko avasi ovensa 1932. Tuolloin kuitenkin elettiin lamaa, joten viinille ei ollut kysyntää.

Kuvassa saksalainen pirtulaiva ja kaksi soutuvenettä. Kyseessä on pirtutakavarikko 16.9.1931 Päiväniemen lahdessä Kälviällä.
Kieltolain aikana Suomessa kulutettiin väkeviä, ei viinejä.Toivo Sandkvistin kokoelmat

1980-luvulla oltiin varovaisia – sitten iski viinibuumi

Suomalaiset eivät juoneet viinejä

Vuonna 1984 alkoi viiniaiheinen kirjoittelu mediassa, Borgström sanoo. Hän oli itse ensimmäisiä kirjoittajia.

Borgström sanoo ehdottaneensa viiniaiheisia juttuja mediaan jo aiemmin, mutta niitä ei ollut uskallettu tehdä. Vuodesta 1977 saakka alkoholimainontaa koskeva laki oli ollut äärimmäisen tiukka. Borgström kertoo, että myös Uuteen Suomeen, jota hän avusti viiniaiheissa, tuli vihaisia soittoja viinijuttujen takia.

Pian sen jälkeen kuitenkin alkoi viinibuumi. Borgström näkee isona syynä sen, että tuohon aikaan uuden maailman viinien laatu parani ja ne rynnistivät Eurooppaan ja myös syrjäiseen Suomeen.

Punaviinin juonti opittiin myöhään

Viinibuumin aikaan suomalaiset kuitenkin joivat vielä valkoviiniä, kertoo Alkon tuoteviestintäpäällikkö Taina Vilkuna.

– Silloin viiniharrastus aloitettiin valkoviinillä eikä välttämättä ruokapöydässä, vaan se oli enemmän seurustelujuoma. Puolikuivat saksalaiset olivat tosi suosittuja siihen aikaan.

Punaviinit menivät ohi 2000-luvulla, ja nykyään niillä on selvä etumatka. Vilkuna kertoo punaviinien kulutuksen nelinkertaistuneet 90-luvun alusta.

Chileläisiä viinejä Alkon hyllyillä.
Chileläiset viinit eivät ole kaikkialla maailmassa yhtä suosittuja kuin Suomessa. Kalevi Rytkölä / Yle

Kuohuviinit taas kasvattivat suosiotaan 2000-luvulla ja ne tuplasivat myyntinsä 15 vuodessa, kun taas samppanjan myynti nelinkertaistui.

Väkevien viinien myynti taas on laskenut Vilkunan mukaan suorastaan dramaattisesti. Hanapakkaukset tulivat vuonna 1998.

Sokeripelko suosi kuivia

Chileläisviinit tulivat Suomeen 90-luvulla ja nykyään ne ovat suosituimpia. Muualla Euroopassa kärkipaikkaa pitävät pääosin muut maat. Euroopan viinimaat ovat kuitenkin Suomessa taas nousussa, Vilkuna sanoo.

Toinen nouseva trendi on sokerin paluu, Vilkuna uskoo. Viime vuodet suomalaiset ovat juoneet hyvin kuivia viinejä, ehkä osin yleisen sokerikauhun ja hiilihydraattien välttelyn takia.

– Nyt suositaan itämaisia makuja, ja viinin sopivuutta parantaisi sokeri. Kuitenkin puolikuivia ja puolimakeita viinejä on ollut tosi vaikea suositella ihmisille, jotka ovat vastanneet, että minä haluan viinini kuivana. Nyt kuitenkin trendi on jo kääntymässä ja voidaan hyväksyä sokerikin.