Mitkä sauvat kestävät jykevimpien sprintterien työnnöt? Hiihtoliitto tutkitutti sauvat yliopistossa

Suomen Hiihtoliitto kyllästyi siihen, että Suomen kärkihiihtäjät joutuivat valitsemaan suksisauvansa mutu-tuntumalla. Ratkaisu löytyi Jyväskylän yliopiston Vuokatin liikuntateknologian yksikössä kehitetystä suksisauvojen testauslaitteesta. Se kertoo, miten kovia työntöjä sauvat kestävät.

urheilu
Kaisa Mäkäräinen
Kaisa MäkäräinenAOP

Kun suomalainen hiihtäjä ei pärjää tärkeissä kilpailuissa, saattaa hän syyttää suksivalintaansa tai voitelun epäonnistumista. Suomen hiihtomaajoukkueen välinehuollosta vastaava projektipäällikkö Teemu Lemmettylä sanoo, että myös sauvavalinnalla voi olla tulostaulukossa asti näkyvä vaikutus.

– Somman ja putken paino voivat vaikuttaa pitkällä matkalla jopa sekunteja, hän sanoo.

Sauvavalmistajien haasteena on ollut kehittää sauvoja, jotka olisivat yhtä aikaa kevyitä, jäykkiä ja kestäviä. Jos sauva taipuu liian helposti, eivät hiihtäjän työnnöt vie tehokkaasti eteenpäin. Liian jäykkä sauva taas voi olla yksinkertaisesti epämukava.

Lemmettylä on ollut kehittämässä sauvamittaria, jolla voidaan testata nimenomaan sitä, kuinka kovat työnnöt sauva pystyy välittämään eteenpäin.

Testissä sauvat lyhennetään 145 sentin mittaan ja kiinnitetään laiteeseen molemmista päistään. Kone työntää suksisauvaa pituussuunnassa sen toisesta päästä, jolloin sauva alkaa taipua.

Eniten voimaa tarvitaan testin alussa, kun sauvaa on painettu pituussuunnassa alle sentti. Tämän jälkeen taivuttamiseen ei tarvita enää yhtä paljon voimaa. Jäykimmät sauvat alkoivat vääntyä vasta, kun niihin kohdistui 900 newtonin voima. Tämä vastaa sitä, että sauvan päässä olisi reilun 90 kilon paino. Periaattessa aikuinen mies voisi siis seisoa sauvan päällä.

Yliopiston kehittämää sauvamittaria ovat hyödyntäneet lähinnä välinevalmistajat, ja jatkossa Vuokatista aiotaan myydä sauvojen testauspalvelua esimerkiksi muiden maiden hiihtojoukkueille.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

”Valintoja tehty mutu-tuntumalla”

Lemmettylä testasi Suomen maajoukkuehiihtäjien käytössä olevia sauvoja.

– Huolto ja valmentajat halusivat dataa sauvoista, sillä sauvoja on aiemmin vertailtu enemmän tai vähemmän mutu-tuntumalla, sanoo Lemmettylä.

suksisauvan rasituskone
Suomen hiihtoliiton välinehuollosta vastaava projektipäällikkö Teemu Lemmettylä asettaa kuntohiihtäjille tarkoitettua sauvaa Jyväskylän yliopiston kehittämään sauvatestilaitteeseen. Julia Sieppi / Yle

Testattujen sauvojen voimanvälityskyky vaihteli huomattavasti. Keskimäärin kisasauvat pystyivät välittämään noin 800 newtonin työnnön, mutta Leki Race Shark, Start SD3 ja One Way Premio HD jättivät sauvamittariin noin 900 newtonin huiput. Lekillä hiihtää Kaisa Mäkäräinen, One Wayllä esimerkiksi Sami Jauhojärvi ja Aino-Kaisa Saarinen.

– Isoimmat miessprintterit pystyvät työntämään heikoimmat kisasauvat rikki. Jos testissä mitattu arvo ylittyy, sauva todennäköisesti katkeaa jollain aikavälillä, Lemmettylä kuvaa.

Myös sauvojen painossa oli eroja. Keskimäärin 145 sentin putki painoi 90 grammaa, mutta kevyipien sauvojen eli Exel Ultran, Rex R1:n, ja Leki Race Sharkin putket painoivat vain 80 grammaa.

Lemmettylä sanoo, että urheilijat eivät vielä kesken kauden vaihtaneet välineitään testitulosten perusteella.

– Testin tiedoilla voi olla vaikutusta, kun hiihtäjät harkitsevat ensi kauden välinevalintojaan, arvioi Lemmettylä.

Lemmettylä pyysi sauvat testiin suoraan sauvavalmistajien edustajilta. Kilpahiihtäjien käytössä on kuitenkin myös sauvoja, jotka poikkeavat kauppojen hyllytavarasta, sillä valmistajat räätälöivät sauvoja huippuhiihtäjille.

Mieltymykset vaihtelevat

Jyväskylän yliopiston testimenetelmä ei kerro kaikkea sauvan laadusta. Ensinnäkin erilaiset hiihtäjät voivat käyttää erilaisia sauvoja.

Pienikokoinen pitkänmatkanhiihtäjä voi arvostaa ennen kaikkea keveyttä, kun taas iso sprintteri haluaa todennäköisesti mahdollisimman jäykän sauvan. Ihanteellinen sauvan jäykkyys riippuu myös hiihtäjien henkilökohtaisista mieltymyksistä.

Hiihtotuntuman kannalta tärkeää on myös niin kutsuttu swingi eli heilautusominaisuus. Hyvä sauva on helppo palauttaa eteen, ja sauvan heilautukseen vaikuttavat painon lisäksi painopiste ja somman muotoilu.

Myös kahvan ja hihnan muotoilu vaikuttaa siihen, kuinka hyvin sauva toimii. Lemmettylä muistuttaa lisäksi, että sponsorointisuhteet vaikuttavat välinevalintoihin.