Energiatehokkaan talon voi rakentaa myös hirrestä – energian omatuotanto korvaa lisäeristyksen

Energiansäästö ja tiukentuvat rakennusmääräykset vaikeuttavat hirren käyttöä rakentamisessa.

talous
Hirsitalo
Pyry Sarkiola / Yle

Energiatehokkuusvaatimukset EU:ssa ja näin myös Suomessa ovat kiristymässä.

Vuoden 2021 alusta tulee voimaan EU-direktiivi, joka edellyttää kaikkien uusien rakennusten olevan lähes nollaenergiataloja.

Nollaenergiatalo on rakennus, joka tuottaa energia yhtä paljon kuin kuluttaa.

Suomessa säännökset ovat tulossa näillä näkymin voimaan jo parin vuoden kuluttua.

– Suomessa ollaan etuajassa. Tarkoituksena on, että uudet määräykset ovat voimassa jo vuonna 2018, rakennustuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Luhanka kertoo.

Uudet säännökset ovat jo valmistelussa.

Rakennusvirheiden uhka

Luhanka vakuuttaa, että rakentaminen ei muutu radikaalisti.

– Minimitasoksi tulisi jo nykyisin käytössä olevat parhaat mahdolliset tekniikat. Mihinkään täysin uusiin kokeiluihin ei aiota lähteä.

Luhankan mukaan eristyksen lisäämistä rakennuksissa ei myöskään vaadita.

Parhaimpien energialuokkien saavuttaminen kuitenkin vaikeutuu ilman lisäeristystä.

Tällöin puhutaan niin sanotuista passiivitaloista, joiden lämmitysenergian kulutus on tavanomaista pienempi. Niitä ei tarvitse lämmittää juuri ollenkaan.

Joidenkin arvioiden mukaan uusien säännösten myötä rakentaminen muuttuu entistäkin monimutkaisemmaksi ja rakennusvirheiden riski lisääntyy. Tämä saattaa johtaa uusiin home- ja sisäilmaongelmiin.

Perinteiset materiaalien käyttö vaikeutuu

Energiatehokkuussäännösten tiukentuminen merkitsee myös sitä, että joidenkin perinteisten rakennusmateriaalien, kuten hirren, käyttö rakentamisessa vaikeutuu entisestään.

– Tulevaisuudessa meillä tuskin on enää esimerkiksi yksiaineisia seiniä kuten paksuja tiili- ja kevytbetoniseinät, rakennustuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Luhanka sanoo.

Luhanka uskoo, että hirsirakentaminen saa helpotuksia uusissa rakennusmääräyksissä.

Hirren käyttö rakentamisessa on kuitenkin jo nykyisilläkin energiatehokkuussäännöksillä vaikeaa. Tämä johtuu siitä, että hirsi ei ole tarpeeksi hyvä eriste ulkoseinässä.

Energiaa yli oman tarpeen

Uudistuvan energian omatuotanto antaa kuitenkin mahdollisuuden rakentaa myös hirrestä energiatehokkaita taloja.

Esimerkiksi Antti Kosonen on rakentamassa hirrestä erittäin energiatehokasta omakotitaloa Imatralle.

Kososen talossa ei ole tarkoitus säästää mahdollisimman paljon energiaa. Sen sijaan energiatehokkuus saavutetaan oman uusiutuvan energian tuotannolla.

– Tämä on niin sanottu plusenergiatalo eli se tuottaa viisi megawattituntia enemmän sähköä vuodessa kuin kuluttaa, Kosonen kertoo.

Kososen talon ja autotallin katolla on aurinkokennoja, talossa on maalämpöjärjestelmä ja tulisijoja. Vettä voidaan vielä lämmittää suureen lämminvesivaraajaan vesikiertoisella takalla.

Kosonen uskoo, että perinteinen hirsiseinä on parempi kuin muovilla eristäminen.

– Muovi tarkoittaa, että höyrysulku ja ilmasulku ovat samassa. Meillä on ilmatiivis talo mutta se on hengittävä. Hengittävyys tarkoittaa, että rakenteet sitoo ja luovuttaa kosteutta, Kosonen selittää.

Ylijäämäsähkön Kosonen myy yleiseen sähköverkkoon.

– Se menee muiden käytettäväksi. Tulevaisuudessa kuitenkin toivon, että voimme lisätä omaa käyttöä. Sähköä voisi mennä sähköautoon tai sähköakkuihin, jotka olisivat täällä talossa kiinteästi.