1. yle.fi
  2. Uutiset

Bosnian serbien entinen johtaja Radovan Karadzic saa viimein tuomionsa

Entisen Jugoslavian alueen sotarikoksia käsittelevä tuomioistuin antaa Haagissa tänään tuomion Bosnian serbien johtajalle, Radovan Karadzicille. Häntä syytetään kansanmurhasta, sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan Bosnian sodan aikana vuosina 1992-1995.

Ulkomaat
Radovan Karadzic jälkeen ja ennen
Radovan Karadzic kasvatti 13 piileskelyvuotensa aikana pitkän parran ja tukan. Vertailun vuoksi oikealla kuva Karadzicista huhtikuulta 1994.Sulejmanovic/Suki/EPA

Kaikkiaan 11 syytettä koskevat muun muassa osallisuutta Srebrenican joukkomurhaan ja Sarajevon piiritykseen. Srebrenicassa surmattiin kesällä 1995 8 000 muslimimiestä ja -poikaa. 44 kuukautta jatkuneen Sarajevon piirityksen aikana kuoli yli 11 000 siviiliä.

Lisäksi Karadzicia syytetään muun muassa etnisestä puhdistuksesta eli satojen tuhansien Bosnian kroaattien ja muslimien eli bosniakkien karkotuksista.

Bosnian serbitasavallan presidenttinä sodan aikana toiminut Karadzic on kiistänyt syytteet.

Syyttäjät vaativat Karadzicille elinikäistä tuomiota.

Karadzic kasvatti parran pakoillessaan oikeutta 13 vuotta

Nyt 70-vuotias Radovan Karadzic pidätettiin lähellä Serbian pääkaupunkia Belgradia heinäkuussa 2008. Tuolloin hän oli piileskellyt 13 vuoden ajan.

Psykiatrin koulutuksen saanut Karadzic toimi sodan jälkeen luontais- ja vaihtoehtohoitojen antajana. Ulkonäkönsä hän muutti lähes täysin: kasvatti pitkän valkean parran ja olkapäille ulottuvan tukan sekä hankki silmälasit.

Karadzic paljastui, kun Serbian viranomaiset etsivät toista sotarikoksista etsintäkuulutettua, Bosnian serbijoukkojen komentajaa, kenraali Ratko Mladicia. Salaisen palvelun erikoisjoukot pidättivät Karadzicin, kun tämä oli siirtymässä piilopaikasta toiseen.

Oikeudenkäynti eteni takkuillen

Oikeudenkäynti alkoi lokakuussa 2009. Karadzic boikotoi alussa istuntoa, koska ei saanut lävitse hakemustaan oikeudenkäynnin alun lykkäämisestä kymmenellä kuukaudella puolen miljoonan sivun todistusaineiston läpikäymiseksi. Istuntoihin määrättiin usean kuukauden tauko.

Lopulta istunnot käynnistyivät toden teolla. Karadzic edusti osan ajasta itse itseään ja kuulusteli todistajia pitkällisesti, jopa kolme kertaa niin pitkään kuin syyttäjät. Tuomareiden mukaan Karadzic esitti epäolennaisia kysymyksiä, luki ääneen katkelmia asiakirjoista ja väritti kuulusteluja poliittisella retoriikalla.

Karadzicin mukaan serbit puolustautuivat koko Bosniaa uhannutta islamilaista fundamentalismia vastaan. Hän kiistää, että serbien tarkoitus oli ajaa muslimit kodeistaan. Hänen mukaansa serbit vain puolustivat omaansa. Karadzic väittää, ettei tiennyt Srebrenican verilöylystä.

Srebrenican eloonjääneet surevat
Kaikkia Srebrenican uhreja ei ole vieläkään löydetty. Nämä naiset itkivät viime joulukuussa Kozlukissa, kun tutkijat avasivat joukkohautaa.Fehim Demir/EPA

– Odotukseni ovat samat kuin ennenkin. Tiedän, mitä halusin, mitä tein ja jopa mistä unelmoin. Yksikään järkevä tuomioistuin ei tuomitsisi minua, sanoi Karadzic Balkanin tutkivan journalismin verkostolle nettihaastattelussa keskiviikkona, päivää ennen tuomiota.

Bosnian serbeille Karadzic on sankari, bosniakeille hirviö

Karadzicin tuomiota odotetaan kiihkeästi molemmin puolin sodan jakolinjaa. Bosnian muslimeille Karadzic on hirviö, jonka aikaansaannoksista kärsitään yhä. Maa on jakautunut kahtia kroaattien ja muslimien sekä serbien tasavaltoihin. Väärälle puolelle jääneisiin koteihin on vieläkin vaikea palata.

Bosnian serbien mielestä Jugoslavian sotarikostuomioistuin on puolueellinen, ja Karadzic-oikeudenkäynti on kansainvälinen juoni serbisankaria vastaan.

Viime viikonloppuna Bosnian serbitasavallan johtaja Milorad Dodik avasi opiskelija-asuntolan, joka oli nimetty Karadzicin mukaan. Paikalla olivat Karadzicin tytär ja vaimo. Dodikin mukaan oikeudenkäynti on nöyryyttävä.

– Joku on tehnyt johtopäätöksen, että serbejä pitää pitää vastuullisena kaikkeen tapahtuneeseen, sanoi Dodik.

– Olisi realistista vapauttaa Radovan Karadzic, koska hän on mies, joka ei tehnyt yhtäkään rikosta tai määrännyt kansanmurhaa ketään vastaan, uskoi uutistoimisto Reutersin haastattelema Goran Gajic, serbitasavallan pääkaupungissa Banja Lukassa asuva sotaveteraani.

Karadzic on tuomioistuimen viimeisiä tuomittavia

YK:n turvallisuusneuvoston päätöksellä toukokuussa 1993 perustettu entisen Jugoslavian sotarikoksia käsittelevä tuomiostuin käsittelee nyt viimeisiä oikeusjuttujaan. Tuomioistuimen on määrä lopettaa toimintansa vuonna 2017. Sitä ennen pitää saada päätökseen myös oikeusjuttu Bosnian serbien kenraalia, Ratko Mladicia vastaan.

Tuomiostuin on sotarikoksien käsittelyssä edelläkävijä. Sen jälkeen perustettiin Ruandan sotarikoksia käsittelevä tuomioistuin, Sierra Leonen erityistuomioistuin sekä Kansainvälinen rikostuomioistuin.

Tuomioistuin on nostanut kaikkiaan 161 henkilölle syyteitä kansanmurhista, sotarikoksista tai rikoksista ihmisyyttä vastaan. Bosnian sodan ohella syytteet koskevat Kroatian, Kosovon ja Makedonian alueilla tehtyjä rikoksia.

Serbian presidentti Slobodan Milosevic kuoli oikeudenkäynnin aikana, mutta 80 on tuomittu. Tuhansia vähäisemmässä asemassa olleita on tuomittu – tai odottaa yhä tuomiotaan – Balkanin paikallisissa tuomioistuimissa.

Lähteet: AFP, AP, Reuters

Lue seuraavaksi