Tutkija Niinistön Moskovan-matkasta: Maiden suhteissa otettu uusi asento

Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro katsoo, että presidentti Niinistön Moskovan-matka kertoo Suomen ja Venäjän suhteiden lämpenemisestä. Ulkopoliittisen Instituutin johtaja Teija Tiilikainen kuitenkin muistuttaa, ettei kiista Venäjän Ukraina-politiikasta ole kadonnut minnekään.

politiikka
Markku Kangaspuro
Yle

Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuron mukaan Niinistön tuloksellinen tapaaminen Putinin kanssa kertoo maiden suhteiden lämmenneen "jäätyneimmästä pisteestään".

– Kyllä se tietyllä tapaa oli ulostulo pakotteiden ja Ukrainan kriisin kylmentämistä Suomen ja Venäjänkin välisistä suhteista. Tässä on otettu jossain määrin selkeästi uusi asento, Kangaspuro sanoo.

Molemmat maat etsivät nyt uutta yhteistyön tapaa kansainvälisessä asetelmassa, jossa sanktiot tulevat olemaan vielä hyvän aikaa voimassa, Kangaspuro arvioi.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen toteaa tapaamisen sujuneen hyvässä hengessä, mutta sanoo, ettei perusongelma maiden suhteissa ole poistunut.

– Eihän siitä päästä mihinkään, että vanha kiista on taustalla liittyen Venäjän toimintaa Ukrainassa, ja EU:n pakotteet ovat päällä. Mutta näissäkin olosuhteissa täytyy tietysti pystyä keskustelemaan yhteisistä intresseistä, Tiilikainen sanoo.

Teija Tiilikainen.
Teija Tiilikainen.Yle

"Suomen ei tule olla paavillisempi kuin paavi itse"

Niinistö sai Putinilta tuliaisikseen vakuutuksen turvapaikanhakijavirran pysyvästä rajoittamisesta pohjoisilla rajanylityspaikoilla. Hän myös kutsui presidentti Putinin Suomeen.

Kangaspuro ei näe, että Suomi irtautuisi vierailukutsulla yhteisestä EU-rintamasta Ukraina-politiikassa. Hän toteaa, ettei EU-rintama ole ollut yhtenäinen missään vaiheessa, vaan monet jäsenmaat ajavat samaan aikaan omia Venäjä-intressejään.

– Putin ja Venäjän korkein johto ovat jo vierailleet useammassakin EU:n jäsenvaltiossa. Putin on tavannut myöskin yhdysvaltalaisia. En näe mitään erityistä syytä, miksi Suomen pitäisi olla paavillisempi kuin paavi itse, Kangaspuro toteaa.

Ulkopoliittisen instituutin Teija Tiilikainen on samoilla linjoilla. EU:n ja Venäjän huippukokoukset ovat jäissä, mutta päämiesten tapaamisia sanktiot eivät estä.

– Niitähän toki ovat muutkin harjoittaneet sitä myötä, kun asioita on. Ja Suomella nyt on viime aikoina Venäjän kanssa asioita ollut. En näe tätä kutsua millään tavalla tahrana EU:n pakotepolitiikkaan, Tiilikainen sanoo.

Molempien tutkijoiden mukaan Suomi on seissyt varsin johdonmukaisesti pakotepolitiikan takana, vaikka pakotteet Suomen taloutta kurittavatkin.

Turvapaikanhakijoista tuli diplomatian väline

Markku Kangaspuron mukaan Venäjä ei hyvää hyvyyttään auta Suomea estämällä laittomat rajanylitykset Pohjois-Suomeen.

– Venäjä sai siitä tunnustuksen sille, että yhteistyötä tarvitaan. Sekä presidenttien välisiä keskusteluja, että alemman tason virkamiesten ja ministereiden välisiä keskusteluja.

Myös tutkijoille on jäänyt epäselväksi, missä määrin turvapaikanhakijoiden tulo johtui Venäjän aktiivisesta toiminnasta. Kangaspuro huomauttaa, että turvapaikanhakijat Venäjältä matkasivat alun perin EU:n ulkopuolelle Norjaan ja vasta tuon rajan sulkeuduttua Suomeen.

Mutta kun näin kävi, Venäjä valjasti tilanteen myös diplomatian välineeksi.

– Hyvät pelimiehet osaavat käyttää tilanteen hyväksi kun se tarjoutuu, Kangaspuro toteaa.