Suomenlampaan villa on liian hienoa laitettavaksi kompostiin

Lampaanvillan työstäminen kehräämökuntoon vaatii lampurilta paljon työtä eikä työstä saatava palkka ole suuren suuri. Osa hienosta suomenlampaan villasta päätyykin edelleen kompostiin. Kuitenkin lammastalouden kehittymisen myötä myös villan jalostaminen on lisääntynyt.

Kotimaa
Suomen lammas Hakomäen lampolassa Seinäjoen Ylistarossa.
Suomenlammas Hakomäen lampolassa Seinäjoen Ylistarossa.YLE/ Olli Koski

Suomen Lammasyhdistyksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) kehräämöiden käyttämästä villasta on Suomessa vain noin neljä prosenttia kotimaista. Yhdistyksen mukaan ongelma on ostoerien pieni koko ja laadun epätasaisuus.

ProAgria Etelä-Pohjanmaan lammasasiantuntija, lampuri Sini Hakomäen lampaiden villat käytetään hyödyksi, vaikka lampolan päätuotantosuunta onkin lihantuotanto.

– Villa lähtee kehräämölle, joka kehrää ne villalangaksi tai karstaa huovutuslevyksi, jotka myyn tilalta suoraan asiakkaille, Hakomäki kertoo.

Hakomäen mukaan sataprosenttinen villalanka on kysyttyä ja suomenlampaan villa, joka myydään suoraan tilalta, koetaan erityisen hienolaatuiseksi.

Villan käsittely työlästä

Villan työstäminen kehräämökuntoon vaatii tuottajalta paljon työtä keritsemisessä, lajittelussa, pakkaamisessa ja kuljetuksessa eikä siitä maksettava hinta kata työpanosta. Osa villasta päätyykin jo tiloilla kompostiin.

– Jos haluaa lajitella viimeisen päälle, se vaatii työtä, mutta hinta ei välttämättä ole sen korkeampi. Se ei nouse suhteessa siihen, miten työtä on tehty. Se on vähän oravanpyörä - jos villan hinta nousisi, ne varmaan lajiteltaisiin tiloilla paremmin, pohtii Hakomäki.

Raakavillasta maksetaan nyt lampurille puolesta eurosta pariin-kolmeen euroon kilolta. Yksi lammas tuottaa arviolta puolestatoista kolmeen kiloa villaa vuodessa.

– Maailmanmarkkinahintaan verrattuna Suomessa maksetaan villasta hyvä hinta, toteaa Pirtin Kehräämön tuotevastaava Päivi Häkkinen.

Häkkisen mukaan kotimaisen lampaanvillan hyödyntämisessä on tapahtunut viime vuosina selvä käänne parempaan suuntaan.

Yhteistyöllä kustannuksia alas

Pirtin Kehräämö sijaitsee Mikkelissä, jonne raakavillaa kuljetetaan laajalta alueelta, aina Pohjois-Suomea myöten. Lisäkustannuksia tuottajille kertyykin pitkistä matkoista kehräämöihin.

Häkkisen mukaan eri puolilla maata paikalliset lammaskerhot ovat onnistuneet saamaan aikaiseksi yhteistyötä. Tuottajat keräävät villansa yhteiseen kuljetukseen ja näin rahtikuluja saadaan pienennettyä.

Pirtin Kehräämö on käyttänyt liki 70-vuotisen toimintansa aikana aina vain kotimaista villaa ja siitä valtaosa on suomenlampaan villaa.

– Vastaanotamme 40 - 45 000 kiloa villaa vuodessa. Kotimaisen raakavillan tarjonta on lisääntynyt ja jalostettavat villamäärät ovat kasvaneet.

Häkkisen arvion mukaan hyvälaatuista villaa ei enää päädy kompostiin läheskään siinä määrin kuin aikaisemmin. Häkkinen sanoo, että villan tarjonnan lisääntyminen kertoo omalta osaltaan lammastalouden kehittymisestä. Tilakoot ovat suurentuneet ja alalle on tullut uusia nuoria yrittäjiä.