Taloustilanne vaihtoi olympiamitalien metallit – voittaja ei saa täyttä kultaa

Olympialaisissa on jaettu perinteisesti kultaisia, hopeisia ja pronssisia mitaleita. Aina kultaa ei ole taloudellisista syistä jaettu. Nykyäänkin voittajan mitali on vain päällystetty kullalla.

Kotimaa
Calgaryn olympialaisissa Matti Nykänen voitti kultaa normaali-, suur- ja joukkuemäessä.
Calgaryn olympialaisissa Matti Nykänen voitti kultaa normaali-, suur- ja joukkuemäessä.Jani Ilola / Yle

Kulta, hopea ja pronssi ovat arvostetuimpia metalleja ainakin urheilukilpailuissa. Kukaan ei tiedä, miksi juuri ne ovat valikoituneet mitalien väreiksi. Urheilumuseon erikoistutkija Vesa Tikanderilla on asiasta jonkinlainen aavistus.

– Paras kuulemani teoria on, että ne olisivat peräisin antiikin mytologiasta. Antiikin kreikkalaiset esittivät ajatuksen, että ihmisten kehitys on rappeutunut asteittain. Ensin oli kultakausi, sitten hopeakausi ja sitten pronssikausi. Siten on arvojärjestyskin voinut syntyä.

Kaaosta ja sekavia palkintoja

Ensimmäisissä nykyaikaisissa olympiakisoissa Ateenassa 1896 jaettiin palkinnot vain kahdelle parhaalle. Voittaja sai hopeisen mitalin ja toiseksi tullut kuparisen mitalin.

– Kreikan valtiolla oli silloin vähän nykyistä vastaava kassakriisi. Ehkä siksi jaettiin vaatimattomampia mitaleita.

Pariisin kisoissa neljä vuotta myöhemmin palkinnot olivat varsin sekavia.

– Miltei jokaisesta kisasta jaettiin silloin erilaisia palkintoja, jopa taide-esineitä. Tuon ajan olympialaiset oli muutenkin järjestetty melko kaoottisesti, Tikander toteaa.

"Kultamitali on huijausta"

Nykyisin tunnettu kolmikko, kulta, hopea ja pronssi otettiin käyttöön St Louisin olympialaisissa 1904.

– Termijako on siitä asti pysynyt suunnilleen samana, vaikka metalli saattaakin olla jotain muuta. Esimerkiksi olympiakultamitali on huijausta, koska se on kullattua hopeaa. Täysin kultaisia olympiamitaleja jaettiin viimeksi Tukholmassa 1912.