Kasvokkain: Kari Mäkinen – pelot eivät poistu kostamalla vaan toisista huolta pitämällä

Evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispa Kari Mäkisen mielestä vihapuheet peittävät liikaa varjoonsa kaiken sen hyvän, mitä meillä on. Eri ihmisten kohtelu tasapuolisesti ja heikompien näkökulman huomioon ottaminen ovat suomalaisen yhteiskunnan peruspilareita. Kari Mäkisen mukaan ihmisten luottamusta näihin ei ole syytä murentaa.

Kotimaa
arkkipiispa Kari Mäkinen
Yle / Toni Määttä

Ei ole yllätys, että Kari Mäkisen kanssa keskustelu ohjautuu yhteiskunnan nykytilaan. Arkkipiispanakin hän on aktiivisesti jatkanut keskustelua maailman tapahtumista ja ajankohtaisista keskustelunaiheista. Tätä viikkoa on kirkkovuodessa vietetty kärsimysviikkona, mutta Brysselin tapahtumat antoivat ajalle aivan oman, koskettavan merkityksen.

Kirkon talosta Helsingin Etelärannassa avautuu näkymä, jossa pyörii Katajanokan maailmanpyörä. Mäkinen katselee kuudennesta kerroksesta alla vilisevää maisemaa.

Tällaisessa maailmassa me elämme, eikä muuta maailmaa ole, jossa voisimme elää.

Kari Mäkinen, arkkipiispa

– Tällaisessa maailmassa me elämme, eikä muuta maailmaa ole, jossa voisimme elää, Kari Mäkinen sanoo.

Tähän maailmaan kuuluvat arvaamattomuus sekä käsittämätön väkivalta ja julmuus etenkin Euroopan ulkopuolella. Nämä synnyttävät pelkoja ja turvattomuuden tunnetta ihmisissä, mutta kaiken epävarmuuden keskellä meidän on jatkettava elämäämme.

Kari Mäkinen näkee turvan niissä ihmisissä, jotka jaksavat kantaa huolta ja toisia ihmisiä huolien keskellä.

– On paljon kyse siitä, että tunnistaa toivon ja valon, kuvaa Kari Mäkinen.

Arkkipiispa Kari Mäkinen.

Elämme parhaillaan maailmanlaajuisesti kuitenkin varsin vakaata ja turvallista vaihetta. Mäkinen tunnistaa arjesta paljon seikkoja, jotka kannattelevat meitä.

– Mitä tapahtuu vaikkapa meidän terveydenhoidossa tällä hetkellä, sosiaalityössä, seurakuntien työssä. Mikä määrä ihmisiä on lähtenyt liikkeelle ja toimimaan, pohtii Mäkinen.

Suurin riski lienee liikenteessä, mutta muuten kaduilla on turvallista kulkea. Lähimmäisen apu voi luoda mahdollisuuden päästä pahimman yli, kun kaikki näyttää olevan lopussa.

– Joku tulee ja kysyy, että jaksatko. Siinä on jotain joka synnyttää toivoa, joka ei ole toiveikkuutta, kuvaa Kari Mäkinen.

Käsittämättömät vihan äänet

Yhä useammin tavalliset ihmiset törmäävät vihapuheeseen, joutuvat sen kohteeksi tai käyttäytyvät itse sen ohjaamina. Vihan kohteeksi joutuvat Kari Mäkisen mukaan nyt liian usein heikoimmassa asemassa olevat.

– Julkisessa keskustelussa alkaa olla entistä vahvempana äänet niitä kohtaan, jotka yrittävät kynsin hampain pitää elämänsyrjästä kiinni. Ovat ne sitten täällä kasvaneita tai täältä turvaa hakeneita. Niitä aletaan pitää entistä enemmän taakkana tai uhkana joko taloudelle tai turvallisuudelle, Kari Mäkinen miettii suomalaista yhteiskuntaa.

Tällainen ajattelu murtaa luottamuksen yhteiseen huolenpitoon perustuvaan yhteiskuntaamme. Kuitenkin vihapuheet turvapaikanhakijoita ja muitakin ryhmiä kohtaan yltyvät koko ajan.

– On vaara, että se alkaa peittää näköalaa, näkyy itseensä suurempana. Täytyy kysyä, että mikä turvattomuus, mikä ulkopuolelle jääminen tai mikä maailma se on, joka saa käyttäytymään tällä tavalla, joka on ei pelkästään huonoa käytöstä vaan myös luvatonta touhua, Kari Mäkinen yrittää nähdä vihanlietsojienkin maailmaan.

– Mikä tuolta nyt tällä tavalla purkautuu, hyvänen aika! Mäkinen äimistelee.

Arkkipiispan mukaan kuitenkin pitää olla selvä raja luvallisen ja luvattoman käytöksen välillä. Väärät asenteet uhkaavat hiipiä yhä laajemmalle myös vallanpitäjien keskuuteen.

Tällainen asenne uhkaa pikku hiljaa hiipiä hyväksytyksi ja vaikuttaa niihin yhteiskunnallisiin ratkaisuihin, joita tehdään.

Kari Mäkinen, arkkipiispa

– Tällainen asenne uhkaa pikku hiljaa hiipiä hyväksytyksi ja vaikuttaa niihin yhteiskunnallisiin ratkaisuihin, joita tehdään. Minusta siinä täytyy olla hereillä, hän patistaa päättäjiä.

Suomalainen yhteiskunta on perustunut yhteiseen huolenpitoon. Kari Mäkisen mukaan on aina katsottu heikoimmassa olevan näkökulmasta ja tätä hän odottaa päätöksentekijöiltä nytkin.

arkkipiispa Kari Mäkinen
Toni Määttä / Yle

Suvaitsevaisuus ei välttämättä ole Kari Mäkisen ratkaisu. Enemmän hän korostaa ihmisten yhtäläisestä kohtelua ja silmien tasolta katsomisesta ja ihmisen kunnioittamista.

– Puhe suvaitsevaisuudesta on aina sellaista, että siinä on vaarana siirtää toinen vähän kauemmas, sanoo Kari Mäkinen ja kehottaa opettelemaan toisen ihmisen kunnioittamista ja toisen asemaan asettumista.

Pääsiäisen perinteet myös piispalla

Nyt pääsiäisenä arkkipiispan arkeen kuuluu jumalanpalveluksiin osallistuminen omaan tahtiin ja rauhoittumista perhepiirissä. Perinteiset pääsiäisruuat tuovat juhlan ja traditiot rakentavat juhlan.

– Lasten lapsuudesta periytyviä traditioita kuten pääsiäismunien piilotusta ja jotain sellaista. Ne ovat sellaista, jotka rakentavat sitä, että voi sanoa: Nyt on pääsiäinen, kertoo Kari Mäkinen.

Seurakuntapastorina toimiessaan Mäkinen kiersi päiväkodeissa pitämässä hartauksia hiljaisen viikon aikana. Pääsiäisen tarina avautui eriväristen kankaiden kautta pienimmillekin.

– Miten violetti vaihtuu pitkänäperjantaina mustaksi ja sitten kun lapset odottaa, mitä sitten tapahtuu. Kun sitten tulee valkoinen ja keltainen vielä, niin se on ollut itsellekin, että eihän minun tarvitse kuin kertoa tämä, Kari Mäkinen hymyilee ja muistelee.

Helsingin maisema on maaliskuun harmaa. Kari Mäkinen katsoo kelloaan ja sanoo kiirehtivänsä Turun junaan. Kohti pääsiäistä.