ELY-keskus esittää: 10–50 turvapaikanhakijaa kuntaa kohti Pohjois-Savossa

Pohjois-Savon alueelle on tavoitteena saada asutettua 285 turvapaikanhakijaa. Kuntien asenteet turvapaikanhakijoiden kotouttamisesta ovat olleet sekä puolesta että vastaan.

turvapaikanhaku
Pohjois-Savon ELY-keskuksen ehdotus turvapaikanhakijoiden kuntapaikkajaosta
Yle

Pohjois-Savon ELY-keskus esittää Kuopiota kotipaikaksi 50 oleskeluluvan saaneelle turvapaikanhakijalle. Muihin Pohjois-Savon kuntiin esitetään sijoitettavaksi 10–20 henkeä. Nyt esitettävät määrät perustuvat muun muassa kunnan aikaisempaan kokemukseen maahanmuuttajista ja työvoiman tarpeeseen. Lisäksi osaan kunnista saapuu tänä vuonna myös aiemmin sovittu määrä kiintiöpakolaisia.

Pohjois-Savon ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikön Lisbeth Mattssonin mukaan kuntiin asutettavien turvapaikanhakijoiden määrä on sellainen, että se käy järkeen kunnan resurssien ja turvapaikanhakijoiden viihtyvyyden näkökulmasta. Mattsson sanoo, että turvapaikanhakijalle on hyvä olla lähellä muitakin samassa tilanteessa olevia.

– 10 henkeä on minimi, sen vähempää ei kannata sijoittaa kuntaan resurssien kannalta. Määrä on niin pieni, että olemme kannustaneet lähekkäin olevia kuntia tekemään yhteistyötä tulijoiden vastaanottamisessa kulujen kattamiseksi. Esimerkiksi kotiuttamista hoitamaan voisi palkata yhteisiä työntekijöitä, Mattsson ehdottaa.

Mattsson kertoo, että ELY-keskus on nyt käynyt neuvottelut turvapaikanhakijoiden kuntapaikoista lähes kaikkien Pohjois-Savon kuntien kanssa, lukuun ottamatta Varkautta ja Leppävirtaa. Neuvottelut Varkaudessa ja Leppävirralla käydään 11. huhtikuuta.

Turvapaikan saanut päättää itse kotikunnastaan

Kun kunta tekee sopimuksen ELY-keskuksen esittämien kuntapaikkojen määrästä, kunta ja ELY-keskus työskentelevät yhdessä turvapaikan saaneiden muutossa kuntiin.

Oleskeluluvan saanut voi myös muuttaa kuntaan, vaikka kunta päättäisikin, ettei se halua turvapaikanhakijoita. Tällöin turvapaikanhakija voi saada apua vastaanottokeskuksesta tai muuttaa kuntaan itsenäisesti. Kunnan aktiivinen tuki jää silloin puuttumaan.

Kun turvapaikanhakija saa myönteisen oleskelulupapäätöksen, hän on samalla viivalla muiden suomalaisten kanssa. Turvapaikan saanut saa itse päättää, mihin kuntaan hän haluaa muuttaa. Mattsson kuitenkin toivoo, että myönteisen oleskelulupapäätöksen saaneet turvapaikanhakijat jäisivät Pohjois-Savoon, sillä pääkaupunkiseudulla asuu jo valtaosa maahanmuuttajista.

– Me viranomaiset autamme ainoastaan Pohjois-Savon kuntiin muuttamisessa. Turvapaikanhakijalle olisi helpompaa, että asunto löytyy helposti, esimerkiksi kunnan toimesta. Kuntaa tarvitaan apuun, koska valtio ei voi tarjota asuntoa.

Mattssonin mukaan nähtäväksi jää, haluavatko turvapaikanhakijat muuttaa pohjoissavolaisiin kuntiin.

Turvapaikanhakijoista tuloja ja tukia

Mattssonin mukaan kuntien asenne neuvotteluissa turvapaikanhakijoiden kotipaikoista on ollut sekä puolesta että vastaan. Hän kertoo, että kuntapaikkaneuvotteluissa on käyty hyviä keskusteluita, ja kunnat vievät asiaa eteenpäin kunnallisessa päätöksenteossa.

– Vastustus ei ole ollut hirveän suurta, sillä esittämämme luvut kuntapaikoista ovat olleet maltilliset. Kuntia mietityttää resurssien riittäminen, varsinkin, jos kyseessä on ensimmäinen kerta, kun turvapaikanhakijoita muuttaa kuntaan, Mattsson kertoo.

Mattsson kuitenkin rohkaisee ottamaan oleskeluluvan saaneita asukkaiksi kuntiin. Turvapaikanhakijat tuovat hänen mukaansa tuloja paikallisille yrittäjille, kun alueelle tulevat ihmiset käyttävät alueen palveluita. Lisäksi turvapaikanhakijoille kodin tarjoavat kunnat saavat tukea valtiolta.