Miten Argentiinan uusi presidentti sai houkutelluksi Obaman kylään?

Argentiinan uusi presidentti Mauricio Macri on ollut vallassa vasta kolme kuukautta, kun Yhdysvaltain presidentti Barack Obama saapui vierailulle. Edellisestä Yhdysvaltain presidentin vierailusta Argentiinaan on kulunut yli kymmenen vuotta.

Ulkomaat
Yhdysvaltain ja Argentiinan presidentit juhlaillaisella Buenos Airesiss
Yhdysvaltain ja Argentiinan presidentit juhlaillaisella Buenos Airesissa.David Fernandez / EPA

Keskustaoikeistolaiseksi luonnehditun Mauricio Macrin valinta Argentiinan presidentiksi viime syksynä aloitti monella tapaa uuden luvun maan historiassa.

Hän on ollut vallassa vasta reilut kolme kuukautta, ja hänellä ovat jo ehtineet käydä kylässä Italian pääministeri Matteo Renzi sekä Ranskan presidentti Francois Hollande.

Ja nyt maassa vierailee kaikkein näyttävin vieras, Yhdysvaltain presidentti Barack Obama. Tämä on jo merkki siitä, että Argentiina on pääsemässä edellisten presidenttien aikaisesta kansainvälisestä paitsiosta.

Eristyksiin maa joutui erityisesti kansainvälisten rahoittajien silmissä lopetettuaan ulkomaisen velan maksamisen vuoden 2001 talousromahduksen seurauksena.

Vuonna 2003 valittu vasemmistolainen presidentti Néstor Kirchner sekä myöhemmin hänen leskensä, Cristina Fernández de Kirchner, veivät maata vielä kauemmaksi rahoittajista.

Myöskään Yhdysvaltojen päämiestä ei Argentiinassa ole näkynyt sen jälkeen, kun George W. Bush osallistui Amerikan maiden huippukokoukseen Mar del Platassa vuonna 2005.

Hänellä ei mennyt hyvin. Nimittäin huippukokouksessa haudattiin Bushin voimalla ajama hanke, kaikki Amerikan maat yhdistävä vapaakauppasopimus. Se olisi ulottunut Alaskasta Patagonian eteläkärkeen.

Macri lupaa korjata suhteet kansainvälisiin rahoittajiin

Barack Obama matkusti Argentiinaan näyttävän, 800-henkisen liikemiesvaltuuskunnan kanssa, joten suhteet liike-elämään ovat selvästi jo parantuneet.

Miten se voi olla mahdollista presidentille, joka on ollut virassaan vain kolme kuukautta?

Mauricio Macri pani nopeasti tuulettumaan, kun hän oli astunut presidentin virkaan joulukuun 10. päivä viime vuonna. Hän on pyrkinyt kääntämään edellisten presidenttien poliittisen perinnön ympäri kohta kohdalta.

Ensitöikseen hän kumosi Cristina Fernándezin asettamat valuutanvaihdon rajoitukset, joilla oli pyritty rajoittamaan pääomapakoa. Hän myös tarjosi niin kutsutuille ”korppikotkarahastoille” sopimusta vanhojen velkojen kuittaamiseksi.

Korppikotkarahastot ovat korkean riskin rahastoja, jotka ostavat jälkimarkkinoilta joukkovelkakirjoja halvalla ja sitten vaativat saataviaan täysmääräisinä oikeusteitse. Näin ne tekivät myös polvilleen joutuneelle Argentiinalle sen talousromahduksen jälkeen viime vuosikymmenen alussa.

Cristina Fernández kieltäytyi maksamasta epäoikeudenmukaisina pitämiään velkoja korkoineen, mutta uusi presidentti Macri tarjosi korppikotkille sopimusta, jonka mukaan ne saisivat kolme neljäsosaa vaatimistaan miljardeista.

Sijoittajat tyytyväisiä, kansalaiset eivät

Kansainväliset sijoittajat, liikemiehet ja Yhdysvaltain presidentti näyttävät olevan tyytyväisiä Macrin oikeistolaiseen politiikkaan, mutta monet kansalaiset katsovat maksaneensa hänen uudistuksistaan liian suuren hinnan.

Kotitalouksien sähkölasku nousi tammikuussa 300 prosenttia. Tuhannet ovat menettäneet työpaikkansa, sillä Macri on leikannut julkisia menoja massairtisanomisten voimalla.

Monissa on aiheuttanut suuttumusta se, että hän on toteuttanut monet uudistukset presidentin erityisillä valtaoikeuksilla, jolloin hän on voinut ohittaa kongressin.

Sosiaalinen tyytymättömyys onkin purkautunut jo nyt Buenos Airesin kaduilla, kun tuhannet ja tuhannet ovat osoittaneet mieltään leikkauspolitiikkaa vastaan.