Terveydenhuollossa on edessä raivokas taistelu tukimiljardeista

Terveydenhuollossa alkaa ankara pudotuspeli ja taistelu tukimiljardeista, kun sote-uudistus astuu voimaan. Siitä lähtien yksityisiä, voittoa tavoittelevia terveydenhuoltoalan yrityksiä tuetaan verovaroin aivan samalla tavalla kuin julkista palveluntuotantoa. Erilaisten palveluntuottajien yhtäläisen subventoinnin seurauksena julkisten ja yksityisten terveysasemien maksuista tulee samansuuruiset.

politiikka
Sairaanhoitaja tarkastelee potilaan tiputuspulloa.
Kalevi Rytkölä / Yle

Juha Sipilän hallitus on sopinut, että sote-uudistuksen yhteydessä terveydenhuollon asiakkaille annetaan vapaus päättää itse, mistä he palvelunsa ostavat. Tätä valinnanvapauden toteuttamista on vaatinut eritoten kokoomus. Yksityiset terveydenhuoltoalan yritykset ovat jo pitkään haaveilleet asiakkaan valinnanvapauden laajentamisesta, koska se kasvattaisi yksityisten yritysten osuutta terveysbisneksessä.

Valinnanvapauden toteutus harppasi pitkän loikan eteenpäin puolitoista viikkoa sitten, kun professori Mats Brommelsin työryhmä jätti väliraporttinsa (siirryt toiseen palveluun) sosiaali- ja terveysministeriölle. Raportissa on hahmoteltu neljä eri mallia valinnanvapauden järjestämisestä.

Kaikissa työryhmän hahmottamissa malleissa on sama perusidea, mutta asiakkaan valinnanvapauden asteissa on eroja. Lähtökohtana siis on, että asiakas saa valita sen, minkä terveyskeskuksen hän valitsee. Hänen on kuitenkin sitouduttava tuohon samaan palveluntuottajaan määräajaksi. Sitoutumisen pituutta eri ole vielä määritelty, mutta se voisi olla esimerkiksi vuosi.

Potilaaseen on kiinnittynyt näkymätöntä tukirahaa

Kun asiakas menee ensimmäistä kertaa terveysasemalle, hän valitsee itselleen sopivan palvelupaketin. Se voi sisältää vaikkapa lääkärin, fysioterapeutin, hammaslääkärin ja sosiaalihoitajan palveluita. Heti kun asiakkuussitoumus on allekirjoitettu, palveluntuottajan tilille kilahtaa koko sitoumuskauden tukipotti. Summan maksaa maakunta.

Grafiikka.
Yle Uutisgrafiikka

– Silloin olet vienyt palveluntuottajalle mukanasi niin sanotusti kapitaatioperusteisen summan. Se on suurin piirtein se keskimääräinen rahamäärä, joka asiakkaan palveluihin uppoaa vuodessa, sanoo ylijohtaja Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeriöstä.

– Sanotaan, että niukimmassa perusterveydenhuollon palvelupaketissa se voisi olla 1 500 euroa vuodessa. Tämä on kuitenkin hatusta temmattu, kuvitteellinen luku asian havainnollistamiseksi.

Varhila kertoo, että jos asiakas valitsisi kaikkein laajimman mahdollisen palvelupaketin, hänen mukanaan palveluntuottajalle siirtyvä tukisumma voisi olla kaksi kertaa suurempi kuin halvimmassa kategoriassa.

Erikoissairaanhoito ei sisälly edellä kuvattuihin palvelupaketteihin. Silloin, kun asiakas joutuu vaikkapa vaativaan kirurgiseen operaatioon tai syöpähoitoihin hoitomaksut ovat suoriteperusteisia.

Mistä tukimiljardit hankitaan?

Potilaan huomaamattaan terveyskeskukseen tuoma potti on se mystinen raha, jonka sanotaan seuraavan potilasta. Itse asiassa raha näyttää kulkevan potilaan edellä. Mutta mistä tuo näkymätön raha sitten olisi peräisin?

Kun soteasiat siirretään maakuntien hoitoon, sieltä irtoaa samanaikaisesti noin 17 miljardia euroa rahaa.

– Se otetaan siitä potista, jonka me käytämme sosiaali- ja terveydenhuoltoon tänäkin päivänä. Kun soteasiat siirretään maakuntien hoitoon, sieltä irtoaa samanaikaisesti noin 17 miljardia euroa rahaa. Jos Brommelsin työryhmän ehdotus toteutuu, tuon potin päälle tulee muutakin rahaa. Yksityislääkäreiden vastaanottomaksujen kelakorvaukset aiotaan lopettaa. Siitä säästyvät varat on määrä ohjata myös maakunnan kirstuun, selventää Varhila.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Kirsi Varhila.
Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila.Sosiaali- ja terveysministeriö

Tähän asti julkisen sektorin palveluntuottajat ovat saaneet käyttöönsä lähes kaikki terveydenhuoltoon liittyvät tukirahat. Se on johtunut toisaalta siitä, että terveydenhuolto on aikanaan määrätty kuntien tehtäväksi. Julkiselle terveydenhuollolle on asetettu velvoitteita, joita yksityisillä terveydenhuollon yrityksillä ei ole ollut. Subventioilla on pidetty toisaalta huoli siitä, että kansalaisten terveydenhoito pysyy kohtuuhintaisena.

Mitä tukipotin jakajien määrän kasvusta seuraa?

Pian tukirahat jaetaan huomattavasti useamman tahon kesken kuin tähän asti. Potti ei kuitenkaan kasva.

– Senhän ei pitäisi kasvaa. Päinvastoin. Nythän haetaan kolmen miljardin säästöjä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset nousevat tällä hetkellä 2,3 prosenttia vuodessa. Jatkossa vuotuinen nousu saa olla vain 0,9 prosenttia, muistuttaa ylijohtaja Kirsi Varhila.

Vastedeskin Suomessa pyrittäneen siihen, että kansalaiset saisivat terveyspalveluita kohtuuhintaan. Mutta täytyykö terveyskeskusmaksuja korottaa, kun tukirahat jakautuvat entistä useamman tahon kesken?

– Se on aina mahdollista, että asiakasmaksut nousevat. Mutta Suomessa on jo nyt kansainvälisesti verrattuna erittäin korkeat asiakasmaksut. Maksuja ei voi nostaa kohtuuttomasti.

Kentältä myös poistuu pelaajia.

Varhila huomauttaa, ettei tuista kilpailevien tahojen määrä pysy loputtomiin samana:

– Kentältä myös poistuu pelaajia. Sieltä poistuu ihan varmasti julkisia pelaajia, jos yksityinen ja julkinen palvelutuotanto tulevat samalle viivalle. Joissain paikoissa myös julkiset palvelut ovat varmasti niin laadukkaita, etteivät asiakkaat kanna rahojaan yksityisille.

Joka euro hinnasta läpinäkyväksi

Terveydenhuollon valinnanvapauden valmistelijoiden mukaan tavoitteena on järjestelmä, jossa julkiset ja yksityiset palveluntuottajat olisivat samalla viivalla. Tavoitteen toteutumista on tarkoitus valvoa tehokkaasti. Jokaisen terveyspalvelujen tuottajan täytyy alkajaisiksi saada virallinen auktorisointi.

– Meillä ei ole vielä perustettu sitä auktorisointijärjestelmää, johon palveluntuottajien on rekisteröidyttävä päästäkseen systeemiin mukaan. Siellä täytyy määritellä myös kriteerit hinnoittelun läpinäkyvyydelle, sanoo Varhila.

Joka ainoalta terveyspalvelujen tuottajalta on määrä edellyttää ennen kaikkea palvelujen hinnoittelun läpinäkyvyyttä. Esimerkiksi sairaalan laskusta pitää käydä ilmi, mikä osa maksusta johtuu lääkärin toimenpiteestä, mikä vuodepaikasta, mikä ruokailuista ja mikä pesulapalveluista ja niin edespäin.

Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja vakuuttaa, että perusterveydenhuollon uudessa järjestelmässä mikään palveluntuottaja ei voi noukkia pelkkiä rusinoita pullasta. Jokaisella terveysasemalla on velvollisuus hoitaa myös huono-osaisia, moniongelmaisia ja väkivaltaisia asiakkaita.

– Kyllä. Sehän tässä on tarkoitus, kun asiakas vie sen koko rahaköntän mukanaan palveluntuottajalle. Terveysasema ei voi myöskään kieltäytyä ottamasta ihmistä asiakkaaksi, toteaa Varhila.

Terveydenhuollon rakenne mullistuu

On selvää, että julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien välillä alkaa sote-uudistuksen toteutuessa verinen taistelu tukimiljardeista ja asiakkaista. Edessä on pudotuspeli, joka mullistaa Suomen perusterveydenhuollon rakenteet.

Ylijohtaja Varhila uskoo, että sote-uudistuksen myötä yksityisten yritysten reviiri laajenee terveydenhuollossa oleellisesti. Samalla yksityiset palvelut monipuolistuvat.

Yksityinen sairaalatoimintakin lisääntyy varmasti jossain määrin.

– Onhan meillä jo yksityistä sydänsairaalaa, silmäklinikkaa, aivosairaalaa, tekonivelsairaalaa ynnä muuta. Tämän tyyppisiä palveluja tulee lisää, mutta ne tulevat ruuhka-Suomeen. Kun näitä tulee, syntyy hintakilpailua. Sen odotetaan alentavan hintoja ja kohentavan palveluiden laatua. Yksityinen sairaalatoimintakin lisääntyy varmasti jossain määrin, arvioi Kirsi Varhila.

Myös julkinen terveydenhuolto kokee mullistuksen. Julkisen terveydenhuollon rooli muuttuu Varhilan mielestä oleellisesti.

– Kun valinnanvapaus koittaa, myös julkiset terveydenhuollon toimijat ovat ainoastaan palveluntuotantoyksiköitä. Ne eivät ole enää palvelun järjestäjiä. Sitten julkisen puolen palvelu on samanlaista kuin yksityiselläkin. Sen pitää olla avointa ja vertailtavissa kilpailijoihin.

Julkisten yksiköiden pitää aidosti pystyä kilpailemaan yksityisten firmojen kanssa sekä laadulla että vaikuttavuudella, jotta asiakas kantaisi rahansa sinne vastedeskin.