Koillisväylän kansainvälinen rahtimäärä laski mutta Venäjän kotimaan rahti väylällä kasvoi kohisten

Euroopan ja Aasian välisen Koillisväylän eli Pohjoisen merireitin kansainvälinen laivarahtiliikenne pieneni viime vuonna rajusti. Samaan aikaan Venäjän sisäinen rahtiliikenne väylällä kasvoi tuntuvasti.

Kotimaa
Sovcomflotin säiliöalus Mihail Uljanov.
Sovcomflotin säiliöalus Mihail Uljanov palvelee Gaspromin öljykuljetuksia Pohjoisella merireitillä. Gasprom

Kasvu tuli Siperian öljy- ja kaasujalostamoiden ja satamien rakentamisesta. Tiedot ilmenevät öljy- ja kaasualaan erikoistuneen kansainvälisen tietoyrityksen Plattsin (siirryt toiseen palveluun) äskettäin julkistetusta katsauksesta.

Pohjoisen taloudellisia toiveita herättäneen Koillisväylän kansainvälisen laivaliikenteen tavaramäärä nousi suurimmilleen vuonna 2013 1,2 miljoonaa tonniin. Sen jälkeen alkoi jyrkkä alamäki. Vuonna 2014 rahti kutistui alle 300 tuhanteen ja romahti viime vuonna määrä 40 000 tonniin.

Sitä vastoin Venäjän oma Koillisväylän liikenne kasvaa kovaa kyytiä Plattsin katsauksen mukaan. Viime vuonna Venäjän kotimaan rahtimäärä kasvoi väylällä 40 prosenttia vuoden takaisesta nousten 5,4 miljoonaan tonniin.

Kuuden Suomen pituisen Venäjän pohjoisen rannikon kauppamerenkulun aloitti Neuvostoliitto 1930-luvulla. Vuonna 1987 Neuvostoliiton kotimaan rahtia kuljettiin Siperian rannikolla Pohjoista meriväylää pitkin yli 7 miljoonaa tonnia.

Viime vuonna (2015) Venäjän kotimaan laivarahti nousi Koillisväylällä peräti 5,4 miljoonaan tonniin. Plattsin katsauksen mukaan määrää nostivat Siperian hiilivetyhankkeet kaasujalostamoineen ja satamineen.

Kansainvälisessä liikenteessä Barentsinmeren ja Tyynen meren välillä ei viime vuonna kuljetettu ollenkaan hiilivetyjä kuten öljyä ja kaasua.

Norjan valtion öljy-yhtiön Statoilin edustaja sanoo Plattsin katsauksessa Statoilin kuljettaneen hiilivetytuotteita Pohjoista meritietä pitkin viimeksi vuonna 2013.

Toistaiseksi Statoililla ei ole uusia suunnitelmia reitin käyttöön. Yhtiö edellyttää reitin olevan turvallinen laivalle, lastille ja ympäristölle. Lisäksi reitin on oltava taloudellisesti kannattava ja kilpailukykyinen jotta se houkuttelisi Statoilia.

Venäjälle arktisia öljylaivoja ja jäänmurtajia

Pohjoinen meritie on herättänyt paljon odotuksia ilmaston lämpenemisen ja Jäämeren jään vähenemisen myötä. Kansainvälinen tutkijaryhmä katsoi pari vuotta sitten monien odotusten olevan epärealistisia. Venäjän rannikkoa seuraavan reitin heikkouksia ovat sulamisesta huolimatta vaikeat säät ja jäät sekä matalat väylät.

Tutkijaryhmä arvioi, että arktisia vesiä kyntämään tarvitaan kalliita erikoisrakenteisia ja kooltaan rajoitettuja aluksia, joiden rahtitila jää pienemmäksi. Lisäksi tarvitaan avustavia jäänmurtajia. Sulilla vesiä Suezin kanavan kautta maapalloa seilaavat laivat voivat olla huomattavasti suurempia.

Plattsin katsauksessa todetaan Venäjän öljyjätin Gaspromin vasta valmistuneesta arktisen luokan keskikokoisesta öljytankkerista, joka kantaa 38 tuhatta tonnia ja pystyy seilaamaan lähes kahden metrin paksuisessa jäässä. Gasprom suunnittelee hankkivansa kaikkiaan kuusi samanlaista tankkeria.

Tätä Venäjän arktista öljylogistiikkaa täydentää Gaspromin helmikuussa Kuolavuonon vesille Murmanskin lähellä laskema, kantavuudeltaan 300 000 tonnia oleva kelluva öljyvarastoalus.

Venäjä on myös rakentamassa uusia jäänmurtajia palvelemaan Pohjoista meritietä. Vuonna 2019 on määrä valmistua maailman suurimman ydinjäänmurtaja Arktikan. Se pystyy avaamaan väylän kolme metriä paksuun jäähän. Asiasta kertoi taannoin The Independent Barents Observer lähteenään Rosatom.