Vasta toinen burnout hiljensi tahtia – nelikymppisen 'Jarmon' on vaikea muistaa ihmisten nimiä

'Jarmo' on kokenut kaksi työuupumusta. Ensimmäinen burnout pakotti lepäämään, mutta mies käytti lepoajan hyödykseen – töitä tehden. Toisen burnoutin jälkeen hän uskoo muistinsa heikentyneen.

terveys
Työntekijä hieroo otsaansa työpöydän ääressä.
Tiina Jutila / Yle

Lahti'Jarmon' tarina on tyypillinen työuupujan tarina. Hän teki töitä lähes tauotta ajaen itsensä kierteeseen, josta ei osannut – tai edes yrittänyt – hypätä syrjään.

'Jarmo' perusti yrityksen 23-vuotiaana. Yritys kasvoi nopeasti, ja työ vei koko ajan enemmän ja enemmän aikaa.

– Olin yrittäjä ja tein töitä 14 tuntia päivässä. Olen ollut koko ikäni työnarkomaani, eli valtavan suorituskeskeinen ihminen.

Yritys menestyi. Myynti kasvoi, ja yrittäjä palkkasi lisää työntekijöitä. Työnarkomaanipomo ja kymmenkunta alaista ovat 'Jarmon' mielestä kuitenkin huono yhdistelmä.

– Vaadin työntekijöiltäni valtavasti, koska itse olin työnarkomaani. Ajattelin, etteivät työntekijät tarvitse lomaa muutamaan vuoteen, koska minäkään en tarvinut.

Ajattelin, etteivät työntekijät tarvitse lomaa muutamaan vuoteen, koska minäkään en tarvinut.

'Jarmo'

Tehokas ja korvaamaton

Ennen ensimmäistä työuupumusta ystävät huomasivat 'Jarmon' laihtuvan ja muuttuvan ärtyisämmäksi. Mies itse ei huomannut tilanteessa mitään ihmeellistä.

Hän tunsi olevansa tehokas ja korvaamaton osa työkoneistoa.

– Ystävät sanoivat, että olen vain luuta ja nahkaa. Siitä huolimatta lisäsin pykäliä koneeseen.

Pykälien lisääminen ei lisännyt työn tuottavuutta. Pitkistä työpäivistä huolimatta työt eivät edistyneet.

– Työtunnit eivät olleet tehokkaita, mutta koko ajan oli oltava fiilis, että jotain tapahtuu. Sitä muuttuu vain tehokkaasta touhukkaaksi, eikä mitään oikeasti työpöydällä tapahdu.

Eräänä aamuna päävirta katkesi

Ensimmäistä työuupumusta edeltänyt aika oli 'Jarmon' mukaan kaoottista. Yrittäjä puski töitä kahvin voimalla. Samalla hän kärsi pitkistä unettomuusjaksoista.

Lanttu ei yksinkertaisesti noussut tyynystä.

'Jarmo'

Kun yrittäjäelämää oli takana kolme vuotta ja 'Jarmo' oli 26-vuotias, tapahtui jotain pysäyttävää.

– Joku sammutti valot. Lanttu ei yksinkertaisesti noussut tyynystä. Hämmennyin enkä tajunnut, mistä oli kysymys. Lääkäri onneksi tajusi tilanteen heti, kun astuin ovesta sisään.

Ensimmäinen työuupumus ei kuitenkaan pysäyttänyt työnarkomaania.

– Tahti jatkui entisenlaisena tervehdyttyäni. Itse asiassa, tein töitä ensimmäisen burnoutin aikana. Tuli paha olo, jos olin kotona toimettomana.

Työtaakka uuvutti toistamiseen

'Jarmon' mukaan oli väistämätöntä, että hän uupuisi uudelleen. Toinen burnout iski kymmenen vuotta ensimmäisen jälkeen.

Ystävät sanoivat, että olen vain luuta ja nahkaa.

'Jarmo'

Siihen mennessä hän oli kuitenkin oppinut jotakin. Enää 'Jarmo' ei haikaillut töihin kesken sairausloman.

Hän päätti opetella uuden tavan elää.

– Piti opetella käyttämään aikaa ihan toisella tavalla. Teen edelleen töitä, mutta valitsen ajankohdan tarkoin. Työskentelen usein illalla, kun lapset ovat menneet nukkumaan. Silloin teen koneella tehokkaasti töitä tunnin tai kaksi.

Työterveyslaitos: työuupumus vaikuttaa aivojen toimintaan

'Jarmo' uskoo, että burnoutit ovat heikentäneet hänen lähimuistiaan. Tälle on hänen mukaansa vaikea saada lääkärien vahvistusta, mutta mies itse uskoo kovan paineen ja stressin heikentäneen muistia.

– Perusasioita kuten ihmisten nimiä joutuu nykyään miettimään selvästi enemmän kuin aiemmin. Se ei haittaa päivittäistä olemista, mutta sen huomaa.

Ihmisten nimiä joutuu nykyään miettimään selvästi enemmän kuin aiemmin.

'Jarmo'

Työterveyslaitoksen käynnissä olevassa työuupumistutkimuksessakin on saatu viitteitä siitä, että työuupumiset vaikuttavat aivojen toimintaan. Burnoutit näkyvät jopa aivosähkökäyrissä.

Vielä ei voi kuitenkaan sanoa, jättävätkö burnoutit pysyvän jäljen aivoihin.

– Tätä ei ole vielä tutkittu riittävästi, mutta jonkin verran löytyy tietoa siitä, että jos tila pitkittyy, siitä saattaa seurata jopa rakenteellisia muutoksia, arvioi Työterveyslaitoksen psykologi Laura Sokka.

Lisätutkimuksia tarvitaan, sillä päinvastaistakin tietoa on olemassa.

– On olemassa myös jonkin verran näyttöä siitä, että aivot voivat palautua ennalleen, lohduttaa Sokka.

Juttua on muutettu 15.2.2020 kello 14.00. Jutussa esiintyneen henkilön nimi on muutettu niin ettei häntä tunnista. Perusteena on aiheen arkaluonteisuus.