Mikä ihmeen lankalauantai? Entä mitä tarkoittaa sukkasunnuntai tai malkamaanantai? – Tässä vastaukset

Pääsiäislauantaina noidat mellastivat navetoissa loitsimassa taloon huonoa karjaonnea: niitä alettiin torjua polttamalla kokkoja. Tapana oli myös värjätä lankoja, joten päivää alettiin kutsua lankalauantaiksi. Malkamaanantaina oli mietitty, miksi omassa silmässä olevaa malkaa on vaikeampi huomata kuin toisen silmässä olevaa rikkaa. Mutta tiedätkö mikä malka on?

Pääsiäispyhät
Noita-akka pääsiäiskoriste ikkunassa.
Henrietta Hassinen / Yle

Pääsiäinen on johdettu verbistä "päästä". Pääsiäinen on merkinnyt paaston ajan päättymistä eli paastosta pääsemistä sekä synnistä pääsemisestä. Hiljainen viikko -nimitys on tullut paitsi hiljentymisestä, ehkä myös siitä, että katolisena aikana kirkonkelloja ei piinaviikolla soitettu lainkaan.

Jokaisella viikonpäivällä ennen pääsiäistä on ollut omanlainen merkityksensä ja vanha kansa kutsui niitä omilla nimillään. Nimet ovat saaneet alkunsa vuoden kiertoon, pakanallisiin uskomuksiin tai Raamatun kertomuksiin liittyvistä tavoista.

Palmusunnuntai – uudet myllynkivet paikoilleen ja virpomaan onnea

Palmusunnuntai aloittaa pääsiäisviikon. Nimitys tulee Raamatun kertomuksesta, jossa Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin. Ratsastavan Jeesuksen eteen laskettiin palmunlehtiä ja vaatteita. Täällä pohjoisessa palmut on korvattu pajunoksilla.

Pajunvarsilla on loitsittu ja siunattu perheenjäseniä, sukulaisia ja naapureita. Oksat oli säilytettävä oven, ikkunan tai ikonin päällä vuoden ajan. Palkaksi on ollut tapana antaa heti tai viikon päästä pääsiäissununtaina muna, makeisia, rahaa tai pääsiäisateria.

Palmusunnuntaiyönä on ollut tapana laittaa uudet myllynkivet paikoillleen. Auringon on uskottu tuovan hyvän ohra- ja papuvuoden.

Virpomisvitsoja
Derrick Frilund / Yle

Malkamaanantai – Kuinka et huomaa malkaa omassa silmässäsi?

Malkamaanantaina on muisteltu kärsivää Kristusta, sitä kuinka syytöntä on syytetty.

Malka tulee Raamatusta: "Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa, joka on omassa silmässäsi?" Malka -sanalla viitataan tässä ihmisen omaan vikaan tai puutteeseen, jota tämä ei huomaa, mutta syyttää toista.

Malka on olkikaton päällä kattomateriaalin painona käytetty halkaistu kuusiseiväs.

Malkaa on käytetty myös vertauskuvallisesti ilmaisussa "Jeesusta malkattiin" eli puhuteltiin pisteliäästi.

Tikkutiistai – hyvää onnea tuottavia sytykkeitä

Tikkutiistaina vuoltiin sytykkeitä. Pääsiäisviikon tiistaina vuoltujen sytyketikkujen uskottiin tuovan erityisen hyvää onnea.

Kellokeskiviikko – karja pääsi kirmaamaan kello kaulassa

Kellokeskiviikkona lehmille laitettiin kellot kaulaan. Karja päästettiin siis ensimmäistä kertaa ulos kirmaamaan – kello kaulassa.

Kiirastorstai – kiira peloteltiin pois räminällä

Kiirastorstaita vietetään ripittäytymisen päivänä: silloin muistetaan ehtoollisen asettamista, Jeesuksen viimeistä ateriaa, käydään ehtoollisella ja ripittäytymässä. Kiirastorstaina myös puhdistauduttiin, sillä tuona päivänä Jeesus pesi opetuslastensa jalat. Kiira tulee ruotsin kielen sanasta "skära", puhdistaa.

Kansankertomuksissa kiira oli pihapiirissä vaikuttava paha, epäonnea tuova olento, joka karkotettiin pois kiertämällä talo ja pellot kelkassa kolisevan romun ja savuavan terva-astian kanssa.

Kiiran karkottaminen näkyy vieläkin perinteenä polttaa pääsiäiskokkoja. Nykyään nämä "kiirankarkotuskokot" roihuavat hiljaisen viikon lauantaina.

Jeesus-aiheinen puureliefi Sörkan vankilan alttarilla.
Tiina Jutila / Yle

Pitkäperjantai – päivä jona saatettiin tehdä onnea tuottava para

Pitkäperjantai tulee ruotsin "långfredag"-sanasta. "Pitkää" ilmaisevaa sanaa pääsiäisviikon perjantaista käytetään vain Pohjoismaissa. Pitkäperjantaista on käyetty myös nimityksiä "hyvä perjantai" ja "suuri perjantai".

Pitkäperjantaina on muisteltu Jeesuksen ristiinnaulitsemista ja kärsimystä Golgatalla.

Pitkäperjantaina ei ole sytytetty tulta, joten on syöty vain kylmää ruokaa, kuten leipää ja mämmiä. Kyläily, kampaaminen ja laulaminen on ollut kiellettyä. Räteistä ja värttinätikuista on voitu tehdä onnea tuova para eli haltija tai apuolento. Pitkäperjantaina valmistettiin myös kalanpyydyksiä.

Tuulisen sään on uskottu ennustavan tuulista kesää.

Lankalauantai – lauantaina värjättiin lankoja ja poltettin kokkoja

Pääsiäislauantaina oli tapana keittää ja värjätä talvella kehrätyt langat.

Lankalauantai oli vanhan kansan uskomusten mukaan vuoden huonomaineisin ilta, jolloin Jumalan suojeleva vaikutus oli pienimmillään. Silloin pahat voimat eli noidat ja trullit olivat liikkeellä: niiden tarkoitus oli pilata karjaonni. "Trulli" tulee ruotsin "troll" eli peikko-sanasta.

Trullien uskottiin lypsävän maitoa ja leikkelevän karvoja lehmistä, lampaista ja joskus hevosistakin. Trulleiksi saattoivat pukeutua yhteisöstä syrjäytyneet naiset, jotka sitten tekivät tihutöitään kateudesta naapureille.

Lankalauantaina poltettiin kokkoja, sillä elävän tulen ja kitkeräntuoksuisen savun uskottiin pitävän pahat henget loitolla. Kokonpoltolla haluttiin turvata myös seuraavan satovuoden kasvu ja karjan anti.

Pääsiäismunia.
Ismo Pekkarinen / AOP

Sukkasunnuntai – hedelmällisyyttä juhlittiin paljain jaloin

Sukkasunnuntailla on saatettu tarkoittaa joko pääsiäisviikon ensimmäistä sunnuntaita tai viimeistä sunnuntaita. Sukkasunnuntai voi tarkoittaa sitä, että ollaan hiljaa, sukkasillaan tai sitten se on voinut liittyä pääsiäissunnuntain riehakkaaseen ilonpitoon, jolloin sukatkin lentävät jalasta.

Paasto on päättynyt pääsiäissunnuntaina. Silloin on herätty varhain, jos on menty ollenkaan nukkumaan. Sukkasunnuntaina on pukeuduttu uusiin vaatteiisiin ja menty avojaloin ulos yhdessä tanssivan, nousevan auringon kanssa. Kirkkaan päivän uskottiin enteilevän hyviä tuloja seuraavalle vuodelle.

Ennen vanhaan uskottiin, että silmät oli pestävä ennen variksen raakkumista, jotta ei päivetytä kesällä. Sukkasunnuntaina syötiin pääsiäismunia, kisailtiin eri tavoin, hypeltiin ja keinuttiin.

Kananmunat ovat symboloineet hedelmällisyyttä ja uuden syntymistä: pääsiäisenä on juhlittu paitsi Kristuksen ylösnousemusta, myös sitä, että elämä voittaa kuoleman myös luonnossa.