Poliitikot pohtivat, voiko veroparatiisiyhtiölle jakaa terveydenhuollon tukirahaa

Kun terveydenhuoltopalvelut avataan kilpailulle, myös kansainväliset yritykset pääsevät osallisiksi veroilla kerätyistä tukirahoista. Tämä aiheuttaa päänvaivaa poliittisille päätöksentekijöille läpi puoluekentän. Jos terveydenhoitopalvelut vapautetaan kilpailulle, kansainvälisiä yrityksiä täytyy kohdella samalla tavalla kuin kotimaisia.

politiikka
Juha Rehula, Paula Risikko ja Tuula Haatainen.
Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula , (kesk.), eduskunnan varapuhemies Paula Risikko, (kok.) ja kansanedustaja Tuula Haatainen, (sd.).Yle Uutisgrafiikka

Terveydenhuollossa on edessä raivokas taistelu tukimiljardeista.

Yle kysyi kolmelta kokeneelta sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntijalta, millä ehdoilla terveydenhuoltoalan yrityksille voidaan tulevaisuudessa jakaa yhteiskunnan tukea. Vastaajina olivat perhe- ja peruspalvelumisteri Juha Rehula (kesk.), eduskunnan varapuhemies Paula Risikko (kok.) ja kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.)

Hyväksytkö, että voittoa tavoittelevalle terveydenhuoltoalan yritykselle annetaan tukea verovaroista?

– Pitäydyn niissä ideoissa, joita valmistelussa on pohdittu. Meille tehdään nyt valinnanvapausmalli, toteaa ministeri Juha Rehula.

Se on väärä mielikuva että piikki olisi auki, kun valinnanvapaus toteutuu.

– Teemme siitä niin hyvän ja toimivan kuin osaamme. Se on väärä mielikuva että piikki olisi auki, kun valinnanvapaus toteutuu. Sellaista ei Suomen mallista tule.

Entinen sosiaali- ja terveysministeri, Tuula Haatainen suhtautuu asiaan kriittisesti.

– En hyväksy sitä ilman reunaehtoja. Yrityshän voi käyttää saamansa voiton mihin tahansa. Kaikkia julkisia terveydenhuoltopalveluita ei myöskään pitäisi avata kilpailulle. Yksityisille terveydenhuollon yrityksille kuuluu julkista palvelua täydentävä rooli, linjaa Haatainen.

– On punnittava, mikä on julkisen rahoittajan ja kansalaisen etu. Täytyy miettiä, miten palvelut saadaan organisoitua kansalaisille niin, että terveydenhuolto olisi vaikuttavaa, tasa-arvoista ja kustannustehokasta.

Verta koeputkisssa.
Yle

Peruspalveluministerinä ja sosiaali- ja terveysministerinä moneen otteeseen toimineen Paula Risikon mielestä tuista puhuminen vie huomion vääriin asioihin.

Se on väärä tulkinta, että yksityisiä subventoidaan.

– Se on väärä tulkinta, että yksityisiä subventoidaan. Tavoitteena on saada homma pelittämään terveydenhuollossa. Jos ihmisellä on rintasyöpä, hän joutuu odottamaan kuukauden, että saisi edes diagnoosin. Ihmisen pitää saada diagnoosi ja hoito nopeasti. Meillä on myös paljon palveluita, joita ei saa julkiselta puolelta. Esimerkiksi gynekologia on sellainen alue.

Risikko huomauttaa lisäksi , ettei yksityisten yritysten subventointi ole terveydenhuoltoalalla uusi ilmiö.

– Onhan meillä nytkin yksityisen hoidon Kela-korvaukset. Nekin ovat rahaa, jota on siirretty yksityisten palveluiden tueksi. Se on lisännyt palveluiden saatavuutta.

Perhe- ja peruspalveluminsteri Juha Rehula korostaa, että järjestelmän toimivuus edellyttää palveluntuottajilta suurta avoimuutta.

– Julkisia varoja käyttävien palveluntuottajien on avattava kulurakenteensa ja hintansa, olivat ne sitten julkisia tai yksityisiä toimijoita. Lähtökohtani on se, että kaikkien toimijoiden on oltava samalla viivalla.

Rehula huomauttaa, että kaikilta terveysalalla toimivilta edellytetään myös laadukkaita palveluja.

– On pohdittu, että tähän luotaisiin jonkinlainen sertifiointi- tai auktorisointimenettely. Siten huolehditaan palveluiden riittävästä laadusta. Se on jonkinlainen ruuvi sille, ettei mitä tahansa voi tarjota, sanoo Rehula.

Se ei ole ongelma, jos kansainväliset yritykset pääsevät tähän mukaan. Se olisi ongelma, jos vain ne olisivat listoilla.

Hyväksytkö sen, että myös kansainvälisille terveysalan konserneille annetaan tukea verovaroista?

– Se ei ole ongelma, jos kansainväliset yritykset pääsevät tähän mukaan. Se olisi ongelma, jos vain ne olisivat listoilla. Jos edellytämme, että päästäkseen palveluketjuun mukaan putiikin täytyy kyetä tuottamaan ihan mitä vain, niin harvat siihen pystyvät. Kun sovitaan hankinnoista, on pystyttävä antamaan pienyrittäjille mahdollisuus tehdä osahankintoja, linjaa Paula Risikko.

Tuula Haataisen mielestä markkinoiden avaamisessa pitää edetä varovaisesti.

– Monikansallisilla firmoilla on erittäin suuret resurssit. Niillä on ihan erilaiset edellytykset pärjätä hankinnoissa ja kilpailutuksissa kuin pienillä kotimaisilla toimijoilla. Mutta jos markkinat avataan, ei sieltä voi silloin rajata pois monikansallisiakaan yrityksiä. Se olisi kilpailusäädösten ja EU:n direktiivin vastaista. Siksi on harkittava tarkoin, missä mittakaavassa markkinoita avataan.

Millaisia ehtoja kansainvälisten yritysten tukemiselle pitäisi asettaa?

Tuula Haatainennapauttaa ykkösehdon hetkeäkään miettimättä.

Ensimmäinen ehto on se, että yritysten on maksettava veronsa Suomeen.  Veroparatiisijärjestelyjä ei pitäisi hyväksyä.

– Kun puhutaan hyvinvointipalveluista ja veronmaksajien rahojen käytöstä, ensimmäinen ehto on se, että yritysten on maksettava veronsa Suomeen. Veroparatiisijärjestelyjä ei pitäisi hyväksyä. Tässä tarvitaan hallituksen ja koko EU-tason toimia.

Paula Risikko on asiasta osittain samaa mieltä.

– Kannatan sitä, että käydään läpi se, mihin mikäkin putiikki veronsa maksaa. Ajatus verojen maksamisesta Suomeen on tärkeä, mutta vaatimus ei voi koskea vain terveysalaa. Emme voi kohdella eri alojen yrityksiä eri tavoin. Se on palvelujen liikkuvuuteen liittyvä asia. Siihen täytyy vaikuttaa EU:n kautta, selittää Risikko.

Lääkäri katsomassa potilastietoja tietokoneelta.
Tommi Parkkinen / Yle

Soteuudistusta valmisteleva ministeri Juha Rehula sanoo, ettei hän halua heittää näin sensitiivisessä asiassa bensiiniä tuleen. Yllättäen hän kuitenkin jatkaa virkettään näin:

– Mutta yksityisillä palveluntuottajilla on kyllä näytön paikka. Niiden pitäisi kantaa jatkossa merkittävästi enemmän niin sanottua yhteiskuntavastuuta. Kentällä huseeraa tällä hetkellä sellaisia touhu-Pettereitä, joiden toiminnasta on yhteiskuntavastuu kaukana. Ne tärväävät koko toimialan maineen.