Kirkon tuhopolttaja voi joutua miljoonakorvauksiin

Vahinkojen korvaamisessa yksinkertaistettuna pääsääntönä on, että aiheuttaja maksaa. Oikeustieteen professorin mukaan käytännössä miljoonaluokan vahingoissa koko summan takaisin saaminen voi olla lähes mahdotonta.

Kotimaa
Tulipalon lieskat Ylivieskan kirkossa pääsiäislauantaina 2016.
Yle

Aiheuttaja korvaa tekemänsä vahingot, Lapin yliopiston professori Soili Nystén-Haarala kiteyttää vahingonkorvausoikeuden pääsäännön. Usein rikoksesta koituu myös vahingonkorvausvelvollisuus.

Ylivieskan kirkon tulipalosta Nystén-Haarala toteaa, että kirkko oli vakuutettu, joten vakuutusyhtiö korvaa vahingot tiettyyn summaan asti.

– Vakuutusyhtiö voi sitten koettaa saada rahoja takaisin, jos teosta epäilty tuomitaan rikoksesta.

Käytännössä korvaus peritään ulosoton kautta tuomitun tuloista tai hänen omaisuuttaan realisoidaan.

Soili Nystén-Haarala viittaa vuonna 2006 tapahtuneeseen Porvoon tuomiokirkon tulipaloon, jonka sytyttäjä tuomittiin maksamaan yli neljä miljoonaa euroa vahingonkorvauksia.

– Käytännössä isoja korvauksia on lähes mahdotonta saada tavalliselta ihmiseltä, eli vahingon aiheuttaja ei pysty maksamaan.

Rikoksiin liittyvät vahingonkorvausvaatimukset esitetään pääsääntöisesti rikosoikeudenkäynnissä.

Nystén-Haaralan mukaan korvausvelkaa voidaan uusia, ettei se pääse vanhenemaan.

Lisäksi tuomioistuin voi joskus kohtuullistaa vahingonkorvaussummaa.