Vammaisten turvapaikanhakijoiden asema heikko vastaanottokeskuksissa

Eri puolille maata perustetuissa vastaanottokeskuksissa ei yleensä ole vammaisten tarvitsemia palveluita.

Yle Uutiset viittomakielellä

Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten joukossa on runsaasti myös eri tavoin vammaisia ihmisiä. Viime aikoina huomiota ovat saaneet Lähi-idästä saapuvat turvapaikanhakijat.

Konflikteja paetaan Suomeen silti myös muualta. Muutaman kuukauden ajan Suomessa ollut Ivan Khalepa jätti taakseen sisällisodan sekoittaman Ukrainan.

– Kyllä, siellä on ongelmia, kuten varkauksia. Sotaa pakenevat menevät länteen. Heillä ei ole passeja. Varastelua on paljon. Autoja ja paikkoja rikotaan. Sellaista on paljon. Ja talomurtoja, Khalepa kuvailee.

Kymmeniä tuhansia vammaisia turvapaikanhakijoita tai pakolaisia

Vammaisten maahanmuuttajien tarkkaa lukumäärää ei tiedä kukaan, mutta kyse on tuhansista ihmisistä.

– Kuurot turvapaikanhakijat ovat olleet enemmän tapetilla kuin muuta vammaryhmät, mutta toki tukikeskus Hilmassa on myöskin yhteys näkövammasiin, kehitysvammasiin ja muulla tavoin vammasiin vastaanottokeskusten asukkaisiin. Mutta ymmärtääkseni kuuroja on suhteessa kenties enemmän, koska heillä ei ole fyysisiä tai muita vaikeuksia matkustamisessa. Mutta määriä ei valitettavasti tiedetä ja Migrikään ei niitä raportoi, kertoo Tukikeskus Hilman koordinaattori Johanna Warius.

Saavutettavuus toteutuu huonosti

Vammaiset turvapaikanhakijat ovat lähtömaassaan ja pakomatkalla muita haavoittuvammassa asemassa ja vaarassa joutua kaltoinkohtelun tai hyväksikäytön uhriksi.

Myös ympäri Suomea nopeasti perustetut vastaanottokeskukset ovat huonosti varautuneita ottamaan vastaan ihmisiä, jotka tarvitsevat esimerkiksi esteettömiä tiloja tai hoitoa vammoihinsa tai sairauksiinsa.

– Vammaiset ja pitkäaikaissairaat turvapaikanhakijat eivät nykyisellään saa tarvitsemiaan palveluita. Eli välttämättömät sosiaali- ja terveyspalvelut eivät välttämättä aina toteudu eikä vastaanottokeskuksissa ole tarvittavaa asiantuntemusta, Warius sanoo.

Vammaisten turvapaikanhakijoiden tilanteen parantamiseksi toivotaan, että heidät keskitettäisiin sinne, missä on myös paras asiantuntemus ja palvelut.

– Me toivomme, että Migri keskittäisi vammaispalvelut joihinkin vastaanottokeskuksiin, jotka olisivat mielellään täällä pääkaupunkiseudulla. Ei niin, että kaikki vammaiset turvapaikanhakijat laitetaan yhteen vastaanottokeskukseen, koska tällainen eriyttäminen ei tue yhdenvertaisuutta, mutta niin, että olisi vastaanottokeskuksia, joissa olisi varmuudella se tarvittava osaaminen ja jotka olisi esteettömiä, Warius sanoo.

Migri eli maahanmuuttovirasto on jo päättänyt, että Suomessa olevat noin 20 kuuroa turvapaikanhakijaa keskitetään Helsinkiin.

Virasto perustelee siirtoja erityisesti sillä, että tällä tavalla viittomakieliset palvelut pystytään järjestämään paremmin.

Artikkelia korjattu: Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tarkkaa määrää ei seuraa mikään taho. Kaikista maahanmuuttajataustaisista on vammaisia yhden mallinnuksen mukaan 45 000. Mallinnus perustuu oletukseen siitä, että vammaisten osuus maahanmuuttajataustaisista on sama kuin yleensä vammaisten osuus väestöstä maailmanlaajuisesti. Maahanmuuttajataustaisia ovat turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten lisäksi myös muista syistä maahan tulleet henkilöt ja myös toisen polven maahanmuuttajat. (korjattu 7.4.)