Koe uusi yle.fi

Tutkija vahvistaa: Kevät on väsymyksen ja rakastumisen aikaa

Kelloja siirrettiin taas siihen suuntaan, että aamuherätys tuntuu entistäkin vaikeammalta. Tutkimusprofessori Timo Partonen luopuisi kelloruljanssista. Hän myös vahvistaa, että sekä kevätväsymys että kevätrakkaus ovat oikeita ilmiöitä.

Aamu-tv
Timo Partonen.
Mitä kevätväsymys oikein tarkoittaa pitää sisällään? Ja miten sen voisi taltuttaa? Kevätväsymyksestä keskusteltiin Timo Partosen kanssa.

– Kesäaikaan siirtyminen on selvä rasitus elimistölle. Se häiritsee yöunta, unesta tulee katkonaista, kevyempää ja huonolaatuisempaa. Vaikutus voi olla pari päivää, mutta myös jopa yli viikonkin.

Kellojen siirtely on kuin jetlag: toipuminen on yksilöllistä, mutta jokaiseen se kolahtaa. THL:n tutkimusprofessorilla Timo Partosella on selkeä mielipide kesäajan mielekkyydestä.

– Kesäajasta luopuminen olisi erittäin järkevää. Hyötyjä kesäajasta ei ole osoitettu, mutta haittoja alkaa tutkimuksen myötä paljastua yhä enemmän.

Ja kun se vielä ajoittuu päällekäin pahimman kevätväsymyskauden kanssa, tuntuu, että koko Suomi repii suuta. Mutta onko koko kevätväsymys legendaa? Eikö valon määrän lisääntymisen pitäisi aiheuttaa päinvastoin kevätvirkeyttä?

Kesäajasta luopuminen olisi erittäin järkevää.

THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen

– Kevätväsymys on ihan todellinen ilmiö. Taustalla on usein se, että yöuni jää liian lyhyeksi ja huonolaatuiseksi. Valo lisääntyy illalla, mikä vaikeuttaa nukkumaan menoa. Kesäaika vielä voimistaa tätä ilmiötä. Jos heräämisaika pysyy ennallaan, jää uni väistämättä lyhyemmäksi.

Kevätväsymyksen yleisyyttä ei ole selvitetty. Sen sijaan se tiedetään, että syksyn ja talven pimeiden iltojen mukanaan tuomasta kaamosväsymyksestä kärsii joka kolmas aikuinen.

Masennus ja ääritapauksissa itsemurhien lisääntyminen keväisin ovat sen sijaan jotain muuta kuin kevätväsymys.

– Kyse on onneksi eri ilmiöstä. Masennus vaatii hoitoa. Tosin masentuneelle kevät on vaarallista aikaa, koska tila voi syventyä hyvinkin vaaralliseksi.

Keinot selättää kevätväsymys ovat varsin tutun kuuloisia.

– Unta kuudesta yhdeksään tuntia, kuntoliikuntaa pari kolme kertaa viikossa ja terveellinen ruokavalio – niillä pärjää. Sen sijaan vitamiineista ei ole apua.

Tutkimusprofessori Timo Partonen vahvistaa myös toisen yleisen havainnon. Kevät saa hormonit hyrräämään.

– Auringonpaiste saa aivot tuottamaan runsaasti serotoniinia. Serotoniini säätelee mielialoja. Se lisää empatiaa ja aktivoi sosiaalisesti eli otamme helpommin kontaktia toisiin ihmisiin. Tämä puolestaan on suosiollista sille, että myös rakastumisen tunteet saattavat herätä.