Menestyvän matkailutilan pitää olla aito – "Täällä me elelemme ja ihmiset käyvät katsomassa"

Maatilamatkailu ei voi rakentua kulissien varaan. Näin arvioi palkitun Kanniston kotieläintilan isäntä Tauno Suominen. Hänen mukaansa koreiden kuvien takaa paljastuu aina totuus. Loimaan Alastarolla sijaitsevalla tilalla on jatkuvasti jokin paikka rempallaan, mutta se ei tilan isäntäparia haittaa.

Kotimaa
Kanniston tilan isäntä Tauno Suominen.
Lassi Lähteenmäki / Yle

Aitous on tärkeää menestyvälle maatilamatkailukohteelle. Näin ajatellaan Kanniston kotieläintilalla Loimaan Alastarolla. Suomen Maaseutumatkailijoiden yhdistys valitsi maaliskuussa Kanniston tilan vuoden maatilamatkailukohteeksi. Vuoden Kellokas -palkinto on jaettu 11 kertaa.

Aitous ja tietynlainen vanhakantaisuus ovat valtteja. Mitään kulisseja ei voi rakentaa.

Tauno Suominen

Peltojen keskellä sijaitsevan tilan pihapiirissä riittää elämää, sillä Kanniston tiluksilla elelee toista sataa eläintä. Aasien, laamojen ja villisikojen lisäksi tilalta löytyy muun muassa alkuperäisrotuisia nautoja. Lampaiden karitsoja ei ole tänä keväänä vielä näkynyt.

– Lammastiloilla karitsat ovat jo melkein syntyneet, mutta meillä ne syntyvät vasta huhti-toukokuussa. Silloin tulee leirikoululaisia, ja tänne tehdään luokka- ja päiväkotiretkiä. Meillä lisääntymiset on asetettu parisen kuukautta myöhäisemmäksi kuin muualla, kertoo Kanniston kotieläintilan isäntä Tauno Suominen.

Kotieläintilan tarina alkoi Justuksesta

Alastaron aamu täyttyy äänistä, kunKanniston kotieläintilan kukot, kanat, kissat, aasit ja vasikat ilmoittavat olemassaolostaan. Kovinta meteliä piti aikoinaan pihamaan vanhin aasi, nykyään 30-vuotias Justus.

Kun Justus oli yksin, huuto kuului kirkonkylälle, parin kilometrin päähän. Meteli loppui heti, kun se sai kaverin.

Tauno Suominen

– Kun Justus oli yksin, niin huuto kuului kirkonkylälle, parin kilometrin päähän. Meteli loppui heti, kun se sai kaverin, isäntä Tauno Suominen muistelee.

Suomisen mukaan Justus on monella tapaa merkittävä eläin. Kanniston isäntä laskee kotieläintilan tarinan alkaneen juuri Justus-aasin hankinnasta. Eläinvanhus on myös kuuluisin tilan pihamaalla vilistävistä asukeista.

– Se on ollut yli 50 kertaa televisiossa ja elokuvissa, Suominen kertoo.

Aitous ja vanhakantaisuus valtteina

Yrittäminen maatilamatkailun saralla vaatii tehokasta markkinointia. Pikku Kakkosen Taunon tarhassa -sarjasta tuttu Kanniston tila on vakiovieras alan messuilla. Nimi on tullut tutuksi varsinkin pääkaupunkiseudulla, ja majoitustilat täyttyvät sesonkiaikaan.

Lähikuvassa aasi Kanniston tilalla Loimaan Alastarolla.
30-vuotias Justus-aasi on tuttu televisiosta ja elokuvista. Taustalla Kanniston isäntä Tauno Suominen.Lassi Lähteenmäki / Yle

Pelkkä ahkera mainostaminen ei kuitenkaan riitä. Tilan isäntä Tauno Suominen sanoo, että matkailijan on myös saatava odotuksilleen vastinetta. Hattarat tai pomppulinnat eivät houkuttele ihmisiä maatilalle. Hienot kuvatkaan eivät riitä, sillä totuus paljastuu asiakkaalle viimeistään paikan päällä.

– Aitous ja tietynlainen vanhakantaisuus ovat valtteja. Mitään kulisseja ei voi rakentaa.

– Tämä on meille elämänmuoto. Täällä me elelemme, ja ihmiset käyvät katsomassa. Ilmeisesti he ovat myös viihtyneet, kun kerran olemme matkailulla eläneet yli 30 vuotta, Suominen naurahtaa.