Kaikkia kukkopoikia ei hävitetä – rotu määrittää niiden kohtalon

Suomessa siipikarja on jalostettu kahteen eri tarkoitukseen. Munintarotuisia kukkoja ei tuoteta lihaksi, vaan ne tapetaan. Sen sijaan lihatuotantoon jalostetut broilerit voivat olla kukkoja tai kanoja.

Kotimaa
Kukko ja kanoja kanalassa.
Vihtori Koskinen / Yle

Kysymys, miksi kukko ei kelpaa, on Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Haminan mukaan tyypillinen kuluttajan keskuudessa, ja aihe kaipaakin selvennystä. Kukon kohtalo aiheutti pääsiäisen aikana julkaistun jutun yhteydessä huolta monessa.

– Siipikarja on jalostettu kahteen eri tarkoitukseen: munantuotantoon ja lihantuotantoon, Hamina sanoo.

– Puhumme eri tarkoituksiin jalostetuista eläimistä, eli broileri on jalostettu lihantuotantoon. Broileri voi olla koiras tai naaras, sillä tuotantoparvia ei lajitella normaalisti sukupuolen mukaan. Esimerkiksi "kukkoa viinissä" -tyyppinen ruoka saattaa ollakin broileria, Hamina jatkaa.

Kuluttajat suosivat yhä enemmän kananmunia ja siipikarjanlihaa.

Hanna Hamina

Hamina myöntää, että joillekin on vaikea hahmottaa siipikarja-alaa, jossa tuotetaan eri ketjuissa joko kananmunia tai lihaa.

– Suomessa ei tuoteta munintarotuisia kukkoja lihaksi, ja siksi kukkopojat hävitetään heti kuoriutumisen jälkeen. Kukkojen lihamäärä ei ole verrannollinen broilerin lihanmäärään.

Maailmalla tutkitaankin Haminan mukaan koko ajan menetelmiä, joiden avulla munintarotuiset kukot voitaisiin erotella jo haudonnan alkuvaiheessa.

– Broilerissa on melkein kaksi kiloa lihaa, kun se teurastetaan, mutta munintarotuisessa kukossa on lihaa keskimäärin alle kilon. Niille ei ole jalostettu samanlaisia rintalihaksia kuin broilereille.

Ruokapöytiin päätyy 20 kiloa vuodessa

Liharotuisen kanan jalostus on alkanut Yhdysvalloissa 150 vuotta sitten, ja Suomessa broilerin lihantuotantoa on ollut 60 vuotta.

– Tämä on aika uutta meillä, että on lihantuotantoon tarkoitettu rotu. Suomalaiset syövätkin broileria jo 20 kiloa vuodessa, Hanna Hamina kertoo.

Pääsiäistipuja
Tipuja.Antti Kolppo / Yle

Kukkoja toki tarvitaan untuvikkojen tuotantoon, mutta kana munii ilman kukkoakin.

– Jos halutaan, että syntyy untuvikkoja, niin tarvitaan ainakin yksi kukko yhdeksää kanaa varten.

Siipikarjaa suositaan

Siipikarja-alalla sujuu Haminan summauksen mukaan hyvin.

– Lähitulevaisuuden näkymät ovat hyvät. Kuluttajat suosivat yhä enemmän kananmunia ja siipikarjanlihaa. Tuotanto nousee kulutuksen kasvun siivillä, Hamina kertoo.

– Tilat toki kamppailevat kiristyvän taloudellisen tilanteen kanssa, joka aiheuttaa murheita. Kannattavuustilanne on heikko niin liha- kun munatuotantopuolella. Alkutuottajan ammatti on raskas, mutta luottamusta tulevaisuuteen tuo kulutuksen kasvu.