Elämä ei loppunut talouskriisiin – Kreikassa teatterit täyttyvät, vaikka rahat eivät riitä tekijöiden palkkoihin

Lama ei lannista teatterin tekemistä draaman kehdossa Ateenassa. Tekijät maksavat kuitenkin kovan hinnan, sillä teattereista harva on taloudellisesti kannattava. Kreikkalaisille teatterissa käynti on ennen kaikkea sosiaalista toimintaa.

kulttuuri
Ateenalainen junateatteri on kansainvälisesti ainoa laatuaan.
Ateenalainen junateatteri on kansainvälisesti ainoa laatuaan.Sara Saure / Yle

Ateenassa vanhat amfiteatterit muistuttavat teatterin juurista. Vielä tänäkin päivänä kaupunki on teatterielämältään vilkas. Esityksiä pyörii joidenkin arvioiden mukaan kerralla jopa 800. Teatteriryhmien määrää ei voi edes laskea.

Suomen Ateenan-instituutin tutkija Vesa Vahtikari ei pidä teatterissa käymistä talouskriisin aikana ihmeteltävänä.

– Kreikkalaiset poikkeavat edelleen myös ulos syömään ja istuskelevat kahviloissa, eikä partureita ja kampaajiakaan ole täysin hylätty. Jotainhan ihmisten pitää vapaa-ajallaan tehdä.

Dionysoksen teatteri Akropoliin rinteessä.
Dionysoksen teatteri Akropoliin rinteessä liittyi noin 550 eKr. rakennettuun temppeliin.Sara Saure / Yle

Ruokapussia vastaan teatteriin

Ajanvietteenä teatterit ovat edullisempia kuin perinteisesti suositut musiikkiyökerhot, buzukit. Teatteriin saa lippuja jo 5 - 10 eurolla.

Ateenan vanha kaupunki Plaka.
Ateenan vanha kaupunki Plaka sijaitsee antiikin teatterin juurilla.Sara Saure / Yle

Alkuillan näytännöt ovat halvempia ja erillisiä alennuksia on työttömille, opiskelijoille ja suurperheellisille. Kaksi lippua yhden hinnalla on yleinen käytäntö samoin kuin radiokanavien arpomat vapaaliput.

Teattereissa järjestetään myös hädänalaisten tukemiseksi solidaarisuusnäytäntöjä, joihin pääsee sisään osallistumalla ruokakeräykseen.

Töitä ilman palkkaa

Pienille teattereille pääsylippujen hintojen laskeminen on osoittautunut kohtalokkaaksi. Ilman valtiontukea, EU-rahaa tai yksityisiä sponsoreita toiminta on kannattamatonta.

Marionettitaiteilija Nikos Tomtros.
Marionettitaiteilija Nikos Tomtros pyörittää teatteria Ateenassa ilman määrärahoja.Sara Saure / Yle

Töitä riittää noin kymmenelle prosentille näyttelijöistä. Kahviloissa ja pitsalähetteinä työskentely on alalla tuttua.

– Teatteri on kuin pyhää toimintaa, itselleni myös psykoterapiaa. Hyvin monet meistä jatkaisivat tätä vaikka kaduilla, toteaa marionettiteatteria Ateenassa vetävä Nikos Tomtros.

Palkkaa näyttelijät saavat vain harvoissa kaupallisissa teattereissa ja valtion laitoksissa. Suurissakin teattereissa palkkoja on jouduttu leikkaamaan Periferiassa tilanne on vaikeampi.

Esityksiä toimistoissa ja junanvaunuissa

Teatteritiloiksi taipuvat niin kriisin tyhjentämät toimistot kuin tehdasrakennuksetkin. Hyötykate nousee, kun tilat toimivat samalla työpajoina, musiikkilavoina ja baareina.

Junateatterissa esitykset liikkuvat vaunusta toiseen.
Junateatterissa esitykset liikkuvat vaunusta toiseen.Sara Saure / Yle

Länsiateenalainen junateatteri ”Rouf” on koostettu erilaisista tapahtumavaunuista, joista vanhin on peräisin 1920-luvun Idän pikajunasta. Esityksiä on myös toisen maailmansodan aikaisissa eläinvaunuissa ja laiturilla. Junan jytkytysefekti lisää tunnelmaa.

Junateatterissa esitykset liikkuvat vaunusta toiseen.
Junateatterissa esitykset liikkuvat vaunusta toiseen.Sara Saure / Yle

Juna-aseman ja vaunujen ylläpito sekä sähkölaskut ylittävät moninkertaisesti teatterin tulot.

– Taide ei voi menestyä yhteiskunnassa, joka ei menesty, sanoo junateatterin perustaja Tatiana Ligari.

– Jatkamme silti työtämme, vaikka vain yhtä katsojaa varten.

Ohjelmisto tässä hetkessä

Lainaohjelmien ja pakolaiskriisin aikana teattereiden ohjelmisto painottuu realismiin. Antiikin näytelmiä on vähemmän.

Teattereissa käy eniten naisia.
Teattereissa käy eniten naisia.Sara Saure / Yle

BrechtinKolmen pennin oopperatuntuu puhuttelevan korruptiossa kärvistelevää maata yhtä lailla kuin nykykreikkalainen yhteiskuntasatiiri.

Viime vuosien kassamenestys, englantilainen _Housut pois! _-komedia on Kreikan massatyöttömyydessä sekin ajan hermolla. Ainakin esitys vetoaa naisiin, joita on enemmistö katsojista.

Yleisö hakee teattereista lohtua arjen vaikeuksiinsa, mutta tärkeintä on kuitenkin toisten ihmisten seura.