Potilaan tie hoitoon voi olla todellinen esterata – "Ison systeemin ohjaaminen ontuu"

Moni kunta etsii säästöjä ja uusia ratkaisuja sosiaali- ja terveyspalveluihinsa. Kouvolan kaupungin tavoitteena ovat entistä räätälöidymmät ja vaikuttavammat palvelut, joissa asiakkaiden erilaiset tarpeet on ymmärretty.

Kotimaa
Vanhus työntää rollaattoria Marjoniemen terveysasemalla
Juha Korhonen / Yle

Kouvola on juuri vähentänyt kymmenen vuodepaikkaa Marjoniemen terveyskeskussairaalasta. Paikat on otettu tasaisesti kolmelta eri osastolta.

– Tällainen lakkautus lisää todennäköisesti kotihoidon ja kotiin tarjottavien lääkäripalveluiden määrää, arvioi sairaalapalveluiden päällikkö Lauri Lehto Kouvolan kaupungilta.

Lakkautuksen vaikutuksia sekä kuormitusta arvioidaan kesällä ja syksyllä. Tilannearvion jälkeen on mahdollista, että vuodeosastolta lähtee vielä 15 vuodepaikkaa vuoden lopulla.

– Kyse on myös laajemmasta muutoksesta Kouvolassa ja koko maassa eli karsitaan laitospalveluita, koska ne ovat kalliita ja eivät välttämättä tarkoituksenmukaisia kaikille ryhmille, sanoo Lehto.

Isossa systeemissä kitkaa

Kouvola on monen muun kaupungin tavoin etsimässä säästöjä palveluistaan.

Sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat palvelupäällikön mukaan systeemin, jossa riittää ratkottavaa.

Potilaan siirtyminen palvelusta toiseen ei toimi kovin kitkatta Kouvolassa.

Lauri Lehto

– Potilaan siirtyminen palvelusta toiseen ei toimi kovin kitkatta Kouvolassa. Palveluiden välisiä raja-aitoja on vielä aika paljon, kertoo Lehto.

Hän luettelee, että hyviä yksittäisiä malleja on kehitetty muun muassa Hämeenlinnassa ja Porvoossa.

– Ison systeemin tehokas ohjaaminen kuitenkin ontuu. Julkisen palveluntarjoajan haaste on, että palvelulle on paljon kysyntää ja potilaiden tarpeiden asettaminen tärkeysjärjestykseen teettää ainakin paljon työtä.

Asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen esiin

Kouvola on ensimmäisten kuntien joukossa Suomessa etsimässä palvelutuotantoonsa muutosta asiakasymmärrykseen pohjautuvista (siirryt toiseen palveluun) palveluista.

– Varsinkin terveyspalveluita on totuttu tuottamaan tietyn asiantuntijakulttuurin mukaan. Mietimme, miten näkökulman voisi siirtää tuotannosta kohti asiakasryhmien tarpeisiin luotuja ja taloudellisesti mielekkäitä palveluja, summaa Lehto.

Kouvola otti tietokoneet avuksi ja analysoi valtavan tietomassan viime vuonna.

– Tutkittiin henkilötietoja paljastamatta kaikkien kouvolalaisten palveluiden käyttöä kahden vuoden ajalta.

Selvityksessä mukana olivat hyvinvointipalvelut kulttuuritoimesta erikoissairaanhoitoon.

Palveluiden räätälöinti tavoitteena

Suuresta tietomassasta on muodostettu kolme asiakasryhmää kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Suurin osa kaupunkilaisista kuului niin sanottuihin perusasiakkaisiin. He eivät tarvitse terveyspalveluita juuri ollenkaan ja käyvät harvoin lääkärissä.

Toiseen ryhmään kuuluivat sellaiset, jotka tarvitsivat perusasiakkaita enemmän palveluita. Heillä oli esimerkiksi takanaan lyhyt jakso vuodeosastolla.

"Avainasiakkaiksi" palvelupäällikkö nimittää puolestaan pienintä kolmesta ryhmästä. Siihen kuului noin joka kuudes kouvolalaisista.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksista yli 70 prosenttia tulee "avainasiakkaiden" käyttämistä palveluista.

Lauri Lehto

– Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksista yli 70 prosenttia tulee "avainasiakkaiden" käyttämistä palveluista, sanoo sairaalapalveluiden päällikkö Lauri Lehto.

Lehto kertoo, että avainasiakkaat on jaettu vielä pienempiin alaryhmiin.

– Kunkin ryhmän kohdalla pitää miettiä, tyydyttääkö heidän käyttämänsä palvelu sen tarpeen, joka heillä tosiasiassa on vai pitäisikö palvelua jotenkin muokata heitä varten.

Lehdon mielestä julkinen sektori tarjoaa nyt tasapuolista palvelua kaikille.

Kuitenkin vaativa asiakasryhmä tarvitsee useita palveluita samaan aikaan eli esimerkiksi terveyspalveluita ja sosiaalipalveluita.

– Sitä on pohdittava, että missä paikassa he saavat vaikuttavimman palvelun. Työmme on vielä alussa, päättää Kouvolan kaupungin sairaalapalveluiden päällikkö Lauri Lehto.