Hyppää sisältöön

Hallituspuolueet kiistelevät lisäsäästöjen tarpeesta – indeksien jäädytys ei tuonutkaan säästöjä, koska inflaatiota ei ole

Ensi viikon kehysriihi hiostaa hyvää vauhtia hallituspuolueiden välejä. Nyt kiistellään hallitusohjelman tulkinnoista. Keskustan mukaan merkittäviä lisäleikkauksia ei tarvita, kokoomus haluaa korvata indeksien jäädytyksestä aiheutuneen 300 miljoonan euron kuopan ja perussuomalaisten mielestä leikkausten tie on käyty loppuun.

Kuva: Yle

Hallituspuolueilla on ongelma: pitääkö tehdä lisäsäästöjä, vai saavutetaanko tehdyillä leikkauksilla ja muilla sopeutuksilla hallitusohjelman tavoitteet vähentää julkisen talouden menoja neljällä miljardilla eurolla vuoteen 2019 mennessä. 

Eilen tiistaina valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) sanoi kehysriihen lisäleikkaustarpeen olevan suuruusluokaltaan 400 miljoonaa euroa.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Matti Vanhasen mielestä suuria lisäleikkauksia ei tarvita:

– Hallitusohjelmassa sovittu neljän miljardin säästö julkiseen talouteen on hyvin lähellä toteutumista. 

Nyt kiistelläänkin laskennallisista säästöistä. Sosiaalietuuksien indeksien jäädytyksen piti leikata julkisia menoja 300 miljoonan euron verran. Indeksit korvaavat inflaatiota, eli rahan arvon alenemista silloin, kun hinnat nousevat. Inflaatio on nyt lähellä nollaa, eikä indeksien jäädytyksellä ole saatu säästöjä. Kehysriihen pääkiista on, miten tätä olematonta inflaatiota tulkitaan.

Matti Vanhasen mukaan leikkaustarvetta on vähentänyt myös turvapaikanhakijaliikenteen saaminen hallintaan.

– Tällä hetkellä lisäsäästötarpeet eivät ole ollenkaan samaa mittaluokkaa kuin alkutalvesta esitetyt arviot olivat. Leikkaukset menevät minun mittapuuni mukaan normaalikehysriihen kiistojen mittakaavaan, Vanhanen sanoo.

Kokoomus: Työmarkkinajärjestöjen tyrmäämää lisäleikkauslistaakin tarkasteltava

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ben Zyskowicz pitää kiinni lisäleikkausten tarpeista. Leikkaussummaa hän ei halua sanoa, vaan korostaa, että hallitusohjelman tavoitteesta on pidettävä kiinni. 

– Hallituksella ei ole varaa jo yleisen uskottavuuden kannalta tinkiä tästä neljän miljardin tavoitteesta, Zyskowicz sanoo.

Zyskowicz ei kerro, miten kokoomus aikoo tulkita nollainflaation aiheuttamaa kuoppaa.

– Kun hallitus tulee kehysriihestä ulos, sen täytyy pitää kiinni omista tavoitteistaan. Jos hallitus joutuu selittelemään, se on huono ja huolestuttava signaali, hän sanoo.

Kokoomuksen mukaan lisäleikkauksia on tehtävä, jos asiantuntijoiden laskelmat niitä edellyttävät. Silloin ei voi Zyskowiczin mukaan jättää täysin rauhaan kilpailukykysopimuksen ehtona ollutta lisäleikkauslistaakaan. 

– Listalla on esimerkiksi viljelijätukien leikkaaminen. En usko, että PAM tai mikään muukaan hyppii seinille, jos siitä säästetään. En tarkoita, että siitä pitää säästää, vaan että listalla on kiistatta myös sellaisia kohteita, jotka eivät voi olla millekään palkansaajaryhmälle ongelma, Zyskowicz sanoo.

Keskustan Vanhasen mielestä lisäleikkauslistaan ei voida enää palata.

– Työmarkkinajärjestöille on annettu vahva selkeä lupaus, että jos yhteiskuntasopimus syntyy, säästölistaan ei enää  kajota. Se on aika lailla kyse uskottavuudesta, Vanhanen sanoo.

Perussuomalaiset: Leikkausten tie on käyty loppuun

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho ennustaa, että ensi viikon kehysriihestä tulee tiukka. Terho ei ota kantaa mahdollisten lisäleikkausten summiin. Hän toistaa puolestaan vaatimuksen, että turvapaikanhakijoista aiheutuneet menot pitää siirtää budjettikehyksen ulkopuolelle, erilliseksi määrärahaksi.

– Tässä on näkemysero, miten maahanmuuttokustannukset hoidetaan. Se ei saa johtaa leikkauksiin kantasuomalaisilta, Terho sanoo.

Perussuomalaisten mielestä työttömiltä, eläkeläisiltä ja opiskelijoilta ei voi enää leikata lisää.

–  Linja, jolla on menty tähän asti, on hyvin pitkälti käyty loppuun. Täytyy olla hyvin kekseliäs, jos haluaa löytää uusia säästöjä, Terho sanoo.