Ei haittaa vaikka marmorilattiaan tulee kurajälkiä – "Museot eivät ole vain keski-ikäisille, koulutetuille naisille"

Tornion Aineen taidemuseossa ei tyydytä hypistelemään arkistokortteja. Museo osaa irrotella, tempaista ja puhua ihmisten kieltä. Siitä kertovat myös museon kävijämäärät.

kulttuuri
Turvapaikkana museo Aineen taidemuseo.
Minna Aula / Yle

Taidemuseon näyttelytilan teosten edestä löytyy sydämiä. Lapsilauma siirtyy teokselta teokselle ja kukin kertoo vuorollaan, miksi valitsi juuri tämän teoksen suosikikseen.

Maailma, eikä taidemuseon toiminta kaadu siihen, vaikka lapset välillä mellastaisikin.

Katriina Pietilä-Juntura

Tornion Aineen taidemuseossa on käynnissä Turvapaikkana museo –taidepaja, jossa on mukana torniolaisia ja turvapaikanhakijalapsia.

Sydämet kerätään teosten edestä talteen ja lapset kiiruhtavat alakerran pajatiloihin. Tyhjille papereille ilmestyy pian erilaisia rakennuksia, lasten lempimuseoita. Jossakin museoissa on sydänikkunoita, toisessa yksi seinä on aalloilla. Yhdestä löytyy tarkkoja geometrisiä muotoja.

Museo, joka osaa irrotella

Se, että Tornion Aineen taidemuseolla on elämää, ei ole uutta. Museo on tunnettu jos jonkinlaisista tempauksistaan. Museo on irrotellut muun muassa järjestämällä sinkkusuunnistusta, kirjoittanut taideteoslähtöisiä horoskooppeja ja pistänyt yleisöä liikkumaan Painu patsaille -veistoskierroksella.

Eikö museossa tarvitsekaan olla vain hiljaa ja katsoa pohdiskellen teoksia?

– Taidemuseo on yhteiskunnan varoilla ylläpidettävä laitos ja sen toiminta kuuluu kaikille, ei vain keski-ikäisille koulutetuille naisille, niin kuin se helposti mielletään. Olemme yrittäneet kaikkea mahdollista, miten saadaan mahdollisimman erilaista yleisöä tänne, kertoo museojohtaja Katriina Pietilä-Juntura.

Kävijämäärät sen kertovat

Torniolaiset ovat löytäneet museon tapahtumien pitopaikkana, siellä on juhlittu muun muassa häitä ja järjestetty väitöstilaisuus. Viime vuoden kävijämäärät kertovat, että tempauksilla on onnistuttu tavoittamaan yleisö ja puhumaan yhteisön kieltä. Vuonna 2015 Aineen taidemuseossa kävi reilut 20 000 vierailijaa, mikä on yhtä paljon kuin kaupungissa on asukkaita.

Turvapaikkana museo Tornion aineen taidemuseo.
Taidepajalaiset merkitsivät pahvisydämin suosikki teoksiaan.Minna Aula / Yle

Museo haluaa pitää erityisesti huolta tulevaisuuden museokävijöistä ja lapsille annetaan mahdollisuus olla lapsia.

– Täällä ei tehdä semmoista laatutaidetta. Olen sanonut, että vaikka lapset menisivät välillä ulos heittelemään lumipalloja niin se on okei. Maailma eikä taidemuseon toiminta kaadu siihen, vaikka lapset välillä mellastaisikin pihalla, Katriina Pietilä-Juntura toteaa.

Kuvien ja värien käyttö on erilaista eri kulttuureissa

Turvapaikkana museo on tuottanut hedelmää, taidepajoissa opiskellaan suomen kieltä ja kulttuurit kohtaavat. Pietilä-Juntura sanoo, että hanke perustettiin syksyllä nopealla tahdilla ensimmäisenä juuri Tornioon. Suora yhteydenotto opetusministeriöön kannatti ja hanke polkaistiin pystyyn. Nyt mukana on jo viisitoista museota eri puolilta Suomea.

Turvapaikkana museo.
Kulttuureissa on eroja. Esimerkiksi alastomuus joissakin teoksissa on käännyttänyt muutamat turvapaikanhakijoiden lapset pois toiminnasta.Minna Aula / Yle

– Tämmöiset instituutiot mielletään useasti kauhean hitaiksi ja jähmeiksi kun on kunnallinen byrokratia takana, mutta nopeastikin pääsee toimimaan jos tahtoa riittää, Pietilä-Juntura sanoo.

Pietilä-Junturan mukaan kulttuurierot ovat näkyneet toiminnassa ja opettelua on välillä puolin ja toisin. Esimerkiksi alastomuus joissakin teoksissa on käännyttänyt muutamat turvapaikanhakijoiden lapset pois toiminnasta.

– Kyllä se oppimisen paikka meillekin esimerkiksi näiden alastomien kuvien kanssa. Lapset voivat myös tulla maasta jossa on kuvan- ja kuvantekemisen kielto ja värien käyttö on erilaista. Lapset ovat iloisia ja innokkaita ja opettelevat suomea samalla kun maalaavat tai tekevät grafiikkaa.