Carl Haglund: Puoluepolitiikka on jyrännyt Suomen edun ajamisen

RKP:n Haglundin ilmoitus puheenjohtajan paikan jättämisestä nosti pinnalle keskustelun nuorten poliitikkojen väsymisestä politiikkaan. Haglund avasi päätöksen taustoja keskiviikon A-studiossa.

Kotimaa
Carl Haglund
Carl HaglundYle

RKP:n 36-vuotias puheenjohtaja Carl Haglund on ollut viime vuosina Suomen näkyvimpiä nuoren polven poliitikkoja. Puolustusministerinä vuosina 2012–2015 toiminut Haglund kertoi viime viikolla, ettei enää tavoittele ministerin paikkaa, eikä myöskään jatkokautta RKP:n puheenjohtajana ensi kesän puoluekokouksessa.

– Kyllä näkemykseni on tässä viimeisten vuosien aikana kehittynyt suuntaan, että olen aidosti pettynyt. Vaikka yhdessä yritetään, niin ei saada aikaan, Haglund sanoi.

Haglund näkee viime vaalikaudella sovittujen tavoitteiden toteutumisen riittämättömänä. Hän sai itse vietyä läpi vastuullaan olleen puolustusvoimauudistuksen.

– Jossain vaiheessa oli aika turhauttavaa, kun moni muu jätti tekemättä. Joko valmistelu oli huonoa tai sitten ei oikeasti haluttu tehdä. On meillä joku vika systeemissä, ja koin että se ihan hyvä tuoda esille, Haglund totesi.

Haglund ja Arhinmäki väistyvät eri syistä

A-studion lähetyksessä vieraili Haglundin kanssa toinen kesällä väistyvä puheenjohtaja, Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki. Hän kertoi omien syidensä poikkeavan Haglundin kertomista ja kokee seitsemän vuoden puheenjohtajana riittävän. Politiikasta hän ei ole väistymässä

– Minulla riittää intoa ja paloa. Varmaankin monien mielestä valitettavasti olen jatkossakin kivenä kengässä Stubbille, Soinille ja Sipilälle, Arhinmäki kuittasi.

Haglund halusi puolestaan tuoda näkemyksensä politiikan kipukohdista esiin nyt, kun on vielä puheenjohtajana. Suurimpana ongelmana hän näkee puoluepolitiikan kiemuroiden vaikutuksen hallituksien työskentelyyn.

– Viime vaalikaudella demarien sisäinen valtataistelu näkyi hallituksen työskentelyssä. Samoin Kokoomuksen kaoottinen tila heijastuu nykyhallituksen työntekoon. Ja se on varsin vakava asia ottaen huomioon, että Suomen talous on ollut retuperällä jo seitsemän tai kahdeksan vuotta, Haglund sanoi.

Hänen mukaansa politiikan ongelma ei ole se, ettei johtajuutta olisi tarpeeksi.

– Kyse on siitä, että puolueet pitävät liian tiukasti kiinni omista tavoitteista ja sitten lähtevät kampittamaan kaveria, Haglund totesi.