YK moittii Suomea ja Ruotsia saamelaisasioista – "Suuri merkitys"

YK moittii Suomea ja Ruotsia saamelaisten maaoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. NRK Sápmin asiantuntijan Magne Ove Varsin mielestä moitteilla on suuri merkitys, sillä kyseiset maat ovat Norjan ohella etunenässä puolustamassa ihmisoikeuksia ja edistämässä alkuperäiskansojen oikeuksia muualla maailmassa.

Sápmi
Magne Ove Varsi
NRK
Magne Ove Varsi

Sekä Suomi että Ruotsi saavat YK:lta moitteita saamelaisasioiden hoidosta. Kummassakin tapauksessa on kysymys saamelaisten maaoikeuksista.

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu kehotti viime viikolla Suomen hallitusta vielä neuvottelemaan saamelaisten kanssa uudesta metsähallituslaista. Huolena on se, että metsähallituslaki saattaa johtaa saamelaisten oikeuksien huomattavaan heikentymiseen saamelaisten perinteisten maiden ja luonnonvarojen käytössä.

YK:n ihmisoikeuskomitea arvostelee puolestaan Ruotsia ja kehottaa viranomaisia muun muassa ratifioimaan alkuperäiskansojen oikeuksien ILO 169 -sopimuksen. Komitea kehottaa Ruotsia vahvistamaan lainsäädäntöään ja järjestelmiä, jotta saamelaiset saisivat lisää vaikutusvaltaa maankäyttöön, joka heikentää heidän perinteistä maankäyttöään.

"Moitteilla suuri merkitys"

NRK Sápmin asiantuntija Magne Ove Varsi, millainen merkitys sillä on, että YK:n ihmisoikeuksien tarkkailijat arvostelevat Ruotsia ja Suomea?

– YK:n ihmisoikeuskomissaari on ylin viranomainen, joka valvoo ihmisoikeuksien toteutumista. Hänet on nimittänyt tehtävään YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon. Ihmisoikeuskomiteassa on 18 asiantuntijaa, jotka valvovat kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen noudattamista ja toteutumista valtioiden tasolla, Magne Ove Varsi sanoo.

– Nämä kaksi mekanismia arvostelevat Ruotsia ja Suomea. Sillä on suuri merkitys, koska kyseiset maat ovat Norjan ohella etunenässä puolustamassa ihmisoikeuksia ja edistämässä alkuperäiskansojen oikeuksia. Näiden valtioiden saama arvostelu kerää paljon huomiota asialle, Varsi sanoo.

YK on arvostellut valtioita ennenkin saamelaisasioidensa hoidosta. Miksi valtioiden on vaikea noudattaa YK:n suosituksia?

– Se johtuu ensisijaisesti siitä, että mailta puuttuu poliittinen tahto noudattaa saamelaisten ihmisoikeuksia ja alkuperäiskansojen oikeuksia. Se johtunee saamelaisten pitkään jatkuneesta syrjinnästä ja maiden assimilaatiopoliitiikasta. Saamelaiset ovat pieni kansa. Heitä on vähän, eivätkä he ole koskaan kantaneet aseita tai sotineet oikeuksistaan, eivätkä valtioiden viranomaiset sen takia kuuntele heitä juurikaan.

Mitä tulevaisuudessa tapahtuu asiassa, kun YK arvostelee valtioita?

– Arvostelumekanismilla ei ole lain voimaa, eikä valtioita voi pakottaa. Heitä voi vain kehottaa ja suosittaa toimimaan. On kuitenkin erittäin häpeällistä ihmis- ja alkuperäiskansaoikeuksia kärjessä ajaville valtioille, että YK:n omat elimet arvostelevat ja antavat suosituksia niille.

Lähteet: Johan Ante Utsi / NRK Sápmi