Tampereen Eteläpuisto menossa uusiksi – kerrostalojen ja virkistysalueen suhde puntarissa

Eteläpuiston tulevaisuus on herättänyt Tampereella paljon intohimoja. Osa kaupunkilaisista haluaisi säilyttää alueen puistomaisena, toiset mielivät kaupunkimaista rakentamista.

Kuva: Juha Kokkala / Yle

Tampereen Eteläpuistoon rakentuu uusi, vajaan 3000 asukkaan asuinalue, mikäli nyt nähtävillä olevat asemakaavan luonnokset toteutuvat. Myös lähialueen virkistyspalveluja ja reittejä aiotaan kehittää.

Ratinan suvannon ja Pyhäjärven rantamaisemissa sijaitsevat mm. valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Hämeenpuisto, Koulukadun kenttä, entisen Pyynikin kulkutautisairaalan rakennukset, Pirkanmaan musiikkiopisto eli entinen vanhainkotirakennus De Gamlas Hem, Nalkalantori ja ranta-alue sekä Ratinan silta.

Alueen kautta kulkee Pyynikin, Ratinan ja Laukontorin välisiä virkistysyhteyksiä sekä merkittävä osa keskustan läntisten kaupunginosien ajoneuvoliikenteestä.

Asuntoja, työpaikkoja, virkistysaluetta

Kaava-alueelle on esitetty Eteläpuiston kaksi maankäyttövaihtoehtoa, joissa pääkäyttötarkoitukset ovat molemmissa vaihtoehdoissa virkistys ja asuminen. Asukkaita tulisi 2500 -2700, minkä lisäksi kaava mahdollistaa alueelle 500-600 työpaikkaa.

Nähtävillä olevia luonnoksia torstaina esitellyt projektiarkkitehti Iina Laakkonen kertoo, että ison ja tärkeän alueen kaava on jo etukäteen herättänyt paljon keskustelua.

Kuva: Tovatt Architects & Planners AB, Atelier Dreiseitl GmbH

– Kaavassa käsitellään kaikille tärkeää aluetta Eteläpuiston rantavyöhykettä sekä puiston ja lähialueiden maankäyttöä. Jo silloin kun kaavatyö alkoi, tiesin, että asialla on myös kansanliike taustalla ja kaupungin johtoa on lähestytty eri adresseilla ja näkemyksiä on kerätty.

Laakkosen mukaan kaavavaiheessa sellaisia näkemyksiä on esitetty vähemmän.

– Tähän on tullut monenlaista palautetta. Myös kaupunkilaiset näkevät ranta-alueen ja kaava-alueen kehittämisen arvoisena paikkana nimenomaan niin, että se edellyttää myös rakentamista.

Asukasmäärät ja puiden kaato huolettavat

Kaavaillut asukasmäärät ovat kasvaneet prosessin aikana suunnittelukilpailun ensimmäisistä luvuista, sanoo Laakkonen.

– Kilpailun jälkeen kaupunginhallituksen tahdon mukaisesti suunnittelua jatkokehitettiin ja tuloksena syntyi Seelake 2.0., missä oli jo aika tehokas asukasmäärä.  Sen jälkeen on pyritty ratkomaan voittajatyön ja puistovaihtoehdon asukasmäärän väliin. Kehittäminen ei kuitenkaan ole kiinni asukasmääristä vaan kokonaisuudesta.

Projektiarkkitehti Iina Laakkonen myöntää, että Eteläpuiston vanhan puuston kohtalo on myös vaakalaudalla.

– Kyllä näissä molemmissa vaihtoehdoissa rakentaminen sijoittuu nykyään vihreänä näyttäytyvälle alueelle. Osallistujilla on ollut hyvin vahva näkemys siitä, että virkistysalue kehitetään rannan puolelle. On selvää, että puustoa tulee uusittavaksi, mutta erityisen arvokkaita on osoitettu säilytettäväksi.

Luonto- ja virkistysarvot tärkeitä

Eteläpuiston rakentamista vastustavat korostavat luonto- ja virkistysarvojen menettämistä. Eläköitynyt arkkitehti, entinen kaavoittaja Olli Siippainen on sitä mieltä, että kaupungin tiivistäminen joutomaille on ihan ok, mutta virkistysalueet ovat ihan eri juttu.

Kuva: Ville Hakonen / YLE

– Silloin kun mennään virkistysalueelle ei voi enää puhua täydennysrakentamisesta, koska mennään jonkin päälle, joka on sinänsä arvokasta. Eli aina menetetään jotakin.

Siippainen pitää molempia esitettyjä luonnosvaihtoehtoja huonoina.

– Ne ovat tämän ympäristön kohdalla aika tuhoisia. Eteläpuisto-yhdistys on korostanut, että ylätasanteen historiallinen puisto on se arvokas helmi, jonka tuhoamista pitäisi mahdollisimman pitkälle välttää.  Nyt on vain pohdittu kaupunkilaisten käyttöön tulevan rantavyöhykkeen leveyttä. Molemmat asiat pitäisi ottaa huomioon.

Olli Siippainen muistuttaa, että kansainvälisessä kilpailussa asukasmäärä oli 1500 -1800 asukkaan välillä, ja että asukkaat voisi kaava-alueella sijoittaa muuallekin kuin puistoon.

– Kilpailun jälkeen voi sanoa, että ahneus on iskenyt. On haluttu huomattavasti enemmän asukkaita ja rahaa kaupungin kassaan. Hinta on tämän ainutlaatuisen ympäristön menettäminen. On hatusta vedettyä, että alueelle pitää tulla tietty määrä asukkaita.