1800-luvun kivikatujen asfaltoimista harkitaan Porissa

Porin Yrjönkadun ja Hallituskadun risteyksen huonokuntoisen nupukivetyksen kohtalosta on erimielisyyttä. Kivetyksen uusiminen tulisi kaupungille kalliiksi, mutta Satakunnan museo vastustaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kivetyksen korvaamista asfaltilla.

Kotimaa
Auto ajaa nupukivitettyä tietä Yrjönkadulla.
Carolus Manninen / Yle

Keski-Porin kirkko ja 1800-luvun jälkipuoliskolla rakennetut uusklassiset kivitalot kuuluvat Kivi-Porin kaupunkinäkymään. Niiden välissä autot ja kevyt liikenne puikkelehtivat aikakautta mukailevan nupukivityksen päällä pitkin Yrjönkatua kauppatorin ja Etelärannan välillä.

Nyt huonoon kuntoon päässeestä kivityksestä halutaan eroon. Yrjönkadun ja Hallituskadun risteyksen kunnostus ei mahdu kaupungin lähiaikojen budjettiin.

Teknisen palvelukeskuksen suunnitteluinsinööri Markku Rantamäki arvioi kivetyksen kunnollisen uusimisen maksavan jopa 150 000 euroa. Asfaltointi olisi Rantamäen mukaan huomattavasti nopeampi ja halvempi toimenpide.

–Me olisimme halunneet asfaltoida kyseisen pätkän jo aikapäiviä sitten, Rantamäki toteaa.

Lisäksi kaupungille on tullut valituksia lähistön kiinteistöyhtiöistä.

– Tässä kohtaa on aikamoista liikennettä ja teemme paraikaa tärinämittauksia alueella. Vanhojen rakennusten perusteet eivät ole nykyajan vaatimuksia vastaavia. Tärinä aiheuttaa harmia julkisivuille ja seinärakenteille.

Museo vastustaa

Satakunnan museo on useamman vuoden ajan jarruttanut asfaltointiaikeita. Rakennustutkija Liisa Nummelin muistuttaa, että kivetysten uusimiseen löytyy muissakin vanhoissa kaupungeissa rahaa.

–Tampereen Hämeenkatu on hyvä esimerkki kivetystä kadusta, jota kunnostetaan ja jolla myös liikennöidään, Nummelin toteaa.

Museon mielestä kivityksiä on säilytetty Porissa vain vähän. Nummelin uskoo, että on myös kaupungin kannalta merkittävää, kuinka vetovoimaisena näkymä säilyy.

–Tämä on yksi kaupungin arvokkaimmista alueista ja valtakunnallisessakin mielessä ainutlaatuinen ja historiallinen kivikaupunkialue. Näitä ei Suomessa ole kuin muutama, Nummelin sanoo.

Nummelinin mukaan olennaista olisi, että risteyksessä pauhaava raskas liikenne saataisiin ohjattua muualle.

–Ymmärrän, ettei se ole helppoa. Sen jälkeen kivetys ei kuitenkaan enää olisi ongelma. Sen sijaan raskas liikenne aiheuttaa alueella muitakin kuin kivetykseen liittyviä ongelmia.

Kymmenen vuoden kiistakapula

Satakunnan museo ja Tekninen palvelukeskus ovat vetäneet köyttä Yrjönkadun ja Hallituskadun risteyksestä jo pitkään. Museo ehdottaa jo kesäkuussa 2009 päivätyssä lausunnossan raskaan liikenteen rajoittamista väylällä.

Museo suostuu asfaltointiin kuitenkin Yrjönkadulla - Hallituskadun ja torin välisellä pätkällä. Syynä on uudistunut rakennuskanta, eikä alue ole niin merkittävää museolle.

Suunnitteluinsinööri Markku Rantamäki muistuttaa, ettei kohtuuhintaista kompromissia kulttuuriarvon ja liikennesuunnittelun välille synny.

–Jos kivetys uusitaan, kadun pohjustus täytyy tehdä nykyvaatimusten mukaisesti - oli siinä raskasta liikennettä tai ei, Rantamäki linjaa.